Potilaan kuuleminen on erittäin tärkeää hoitotyössä

Vuonna 2016 hakeuduin terveydenhuollon yksikköön kuumeilun vuoksi ja saadakseni lääkärin todistuksen poissaoloa varten. Kuumeilu ja rauhaton olo oli kestänyt useamman päivän, kunnes alkoi tuntua, ettei voi olla paikoillaan.

Olin tutustunut myyräkuumeeseen sukulaisella ilmenneen taudin vuoksi. Kerroin lääkärille, että olen käynyt sellaisessa paikassa, että en ihmettelisi vaikka olisi myyräkuume? Lääkäri kirjoitti diagnoosiksi influenssa.

Seuraavana päivänä oksentelun ja päänsäryn vuoksi olin yhteydessä hoidon arviointiin, jossa kehotettiin hakemaan kaupasta pussikeittoja niiden sisältämän suolan vuoksi, joka ehkäisisi kuivumista. Nautin ibuprofeenia, Vichyä ja mustikka-vadelmakeittoa. Oksensin toistakymmentä kertaa ja päänsärky oli mittava. Seuraavana päivänä vastaanotolle, jossa lääkäri totesi oireeni sopivan juurikin influenssaan, eli diagnoosi pysyi samana. Hän laittoi kyllä lähetteen laboratorioon.

Seuraavana päivänä taas uudelleen vastaanotolle, nyt kolmas lääkäri. Oli maanantai, joten edellisen lääkärin lähetteen laboratoriotuloksia ei ollut käytettävissä, koska olin vasta käynyt tai menossa sinne. Diagnoosi jatkui samana.

Keskiviikkona uudelleen vastaanotolle eli neljäs kerta. Tällä kertaa sama lääkäri kuin edellisellä kerralla, mutta nyt olivat laboratoriotulokset käytettävissä. Lääkäri kertoi kirjoittavansa viikon sairauslomaa ja kehotti menemään maanantaina laboratorioon, että nähtäisiin, ovatko arvot normalisoituneet. Hänen ihmetellessään tuloksia sanoin hänelle, että olen koko ajan epäillyt myyräkuumetta. Hän sanoi: No, otetaan nyt vielä se myyräkuumetesti.

Seuraavan viikon tiistaina tuli laboratoriovastaus: Puumalavirus positiivinen, viittaa akuuttiin myyräkuumeeseen.

Jos neljännelläkään käynnillä ei potilaan kuulemista olisi tapahtunut, olisi oikea diagnoosi jäänyt saamatta. Mielestäni yhteiskunnan varojen säästämiseksi olisi ollut terveystalouden kannaltakin edullista kuunnella potilasta jo ensimmäisellä käynnillä. Lääkärillä olisi ollut todennäköisesti mahdollisuus passittaa pikatestiin, koska oli arkipäivä. Myyräkuumeen hoito on ainoastaan oireiden hoitoa, koska on kyseessä virus.

Emeritusprofessori Antti Vaherin mukaan myyräkuume on munuaisoireinen verenvuotokuume, joten ibuprofeeni, natriumkloridi ja kivennäisvesi/Vichy olisivat olleet kiellettyjen listalla. Myyräkuume voi aiheuttaa verenvuotoja aivolisäkkeessä. Vaherin mukaan keskushermosto-oireissa pitäisi potilas lähettää magneettikuvaan verenvuotojen poissulkemiseksi.

Vaheri on toinen viruksen löytäjistä ja virus on saanut nimensä löytöpaikan mukaan. Kuolleisuus on 1/1000. Suurin osa sairastaa tietämättään ja osa sairaalahoidossa. Munuaisten toiminta saattaa pysähtyä väliaikaisesti kokonaan.

Sanoin taannoin lääkäriopiskelijalle, että sillä pääsee pitkälle, kun ottaa huomioon, että potilas on paras asiantuntija omassa asiassaan. Ehkä myös olisi parempi kuunnella potilasta ja vasta sitten lukea muiden johtopäätöksiä, koska silloin siirretään vastuuta sille, joka sattuu olemaan ensikontaktissa. Tekevälle sattuu, mutta virheistä on hyvä ottaa opiksi vastaisuuden varalle? Pitää myös ottaa huomioon, että varhainen puuttuminen vähentää kustannuksia pitkässä juoksussa. Tapauksessani ei toteutunut edes sanonta ”kolmas kerta toden sanoo”.

Ps. Ffp2-maski on hyvä, jos tekee mieli pölyttää metsämyyrän oleilupaikoissa. Virus leviää kuivuneen virtsan välityksellä juurikin aerosoleina. Otollisin aika saada tartunta on alku- ja keskitalvi, koska virus säilyy pidempään viileässä.