Raha ratkaisee

Tuulivoimaloita kannattaa arvioida kokonaisvaikutusten perusteella kirjoitti proj.pääll. Juha Parviainen (SS 27.12.2019) Ox2 yhtiöstä. ”Etäisyys asutukseen ei kuitenkaan ole tärkein määräävä tekijä”.

Ei varmasti, tärkein on tuotto yhtiölle ja sen omistajille.

Isojoen kj. on kirjoitellut Rajamäenkylän ”tuulivoimaterveisiä”. Yhdessä kerrotaan maanomistajien vuosittaisesta 2 milj. vuokratulosta ja uudessa hankkeessa voimaloita suunniteltu olevankin vain 57 kappaletta. Siis vain.

Parviainen kirjoitti Karijoen kunnan 400 000 € kiinteistöverosta vuodessa (13 myllyä).

Verotuksessa jälleenhankinta-arvoksi katsotaan alussa 75 prosenttia tuulivoimalan tornin eli perustusten, rungon ja konehuoneen rakennuskustannuksesta.

Tuulivoimalan investointikustannuksiksi on arvioitu maalla noin 1,5 milj./mw ja kiinteistöveron piiriin kuuluvan kustannuksista n. 30 prosenttia. Karijoen voimalan inv.kustannus olisi 6 mw-tehon mukaan 9 milj. e. Siitä 30 prosenttia olisi 2,7 milj., jälleenhankinta-arvo 75 prosenttia 2,025 milj. josta summasta Karijoki saisi 3,1 prosentin mukaan kiinteistöveroa 62 775 e/vuosi/voimala.

400 000 euron kiinteistöverosta voimalan investointisumma olisikin ”vain” 4,4 milj. e/6 mw. Ilmeisesti kokojen kasvattaminen ei tuo kunnille lisää kiinteistöveroa. Mutta näkyvyyttä kyllä.

Yhtiön sivulla ei ole sanaakaan voimaloiden purusta. Vain ”Tuulivoimahankkeen eri vaiheet, hankekehitys-rahoitus-rekentaminen-hallinnointi”.

Rajamäen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa lokakuussa 2019 kirjoitetaan purusta ylimalkaista. ”Tarvittaessa myös tuulivoimaloiden perustukset poistetaan kokonaan tai osittain. Perustusten jättäminen paikoilleen ja edelleen maisemoiminen voivat kuitenkin olla vähemmän vaikutuksia aiheuttavia toimenpiteitä kuin niiden poistaminen”. Joitakin jätelain pykäliä mainitaan. ”Tuulivoimatoimija vastaa tuulivoimaloiden purkamisesta”. Ei mainita Mrl 127, 170 & joissa mm. säännökset rakennuspaikan saattamisesta ympäristöineen sellaiseen kuntoon, ettei se vaaranna turvallisuutta tai rumenna ympäristöä.

Ilmeisesti maanomistajien ja kuntien saamat vuokrat ja verot riittävät tulevaisuudessa myös 57 x 700 m³ betoniteräsperustusten ym. purkuun ja käsittelyyn, jos ei ”tuulivoimatoimija” tulevaisuudessa siihen kykene. Valtakunnassa löytyy hyvin vähän oikeita laskelmia voimalan purkukustannuksista. Suomen tuulivoimayhdistyksen laskennallinen sepustus kymmenen voimalan purusta on.

Energiauutiset kirjoitti 13.3.2018: Nykyisten sääntöjen mukaan niin Saksassa kuin Tanskassakin tuulivoimatoimijat on velvoitettu vastaamaan purkuprosesseista. Kun ryhtyy pystyttämään tuulivoimalaa, on oltava myös sen purkusuunnitelma.

Missä myllytetään?

Teuva