Rkp:n poliittinen strategia Pohjanmaalle

Sanomalehti Vasabladet on viime aikoina pääkirjoituksessaan toistuvasti esittänyt kysymyksiä, mikä mahtaa olla rkp:n poliittinen strategia Rannikko-Pohjanmaan kehitystä ajatellen. Kysymykset ovat aiheuttaneet puolueelle merkittävää harmia. Usea nykyinen ja entinenkin johtava rkp-poliitikko on lehden yleisönosastolla kuin yhdellä suulla tuonut esille, että sellaista strategiaa ei pidä olla olemassakaan. Päätöksenteko siitä asiasta kuuluu puoluejohdon mielestä Mustasaaren paikallispoliitikoille, jotka päättävät mahdollisesta kuntaliitoksesta. Rkp:n vahva mies Mustasaaressa, Michael Luther, ei kuitenkaan ole samaa mieltä puolueen johdon kanssa.

Rkp:llä on yksinkertainen enemmistö maakuntahallituksessa ja –valtuustossa. Silti puolue ei tarvitse selvää ideaa, miten maakuntaa ja sen keskusta kehitetään!

Olin ensimmäistä kertaa ehdokkaana kunnallisvaaleissa Närpiössä sitoutumattomana rkp:n listalla v. 1992. Pian sen jälkeen perustin Närpiöön Pohjanmaan ensimmäisen Keskustapuolueen ruotsinkielisen osaston. Ajatuksenani jo silloin oli, että ruotsinkielinen Pohjanmaa tarvitsee edustajia isoissa puolueissa, jotta pärjäämme tulevaisuudessa.

Myöhemmin perustettiin Keskustapuolueen osastoja joissakin muissa ruotsinkielisissä kunnissa. Lopulta puolueessa syntyi erillinen ruotsinkielinen piiri, johon ruotsinkieliset ja kaksikieliset puolueosastot liitettiin.

Piirillä on oma edustaja puoluehallituksessa, ja tehtävää on pitkään hoitanut Peter Albäck Kruunupyystä. Monena vuonna Albäck on ainoana suomenruotsalaisena istunut puoluehallituksessa, jonka puheenjohtaja on ollut pääministeri, ja sen kautta päässyt läheltä seuraaman maan korkeimman tason päätöksentekoa.

Rkp:n selvimmin näkyvä strategia Pohjanmaan politiikassa usean vuosikymmenen ajan on ollut Keskustapuolueen ruotsinkielisen toiminnan tukehduttaminen. Se ei ole vieläkään onnistunut, mutta pyrkimyksen seuraamukset näkyvät yhä selvemmin Rannikko-Pohjanmaan maakunnassa. Maakunnan väestö näkee Keskustapuolueen yhä enemmän isona vihollisena, samalla tavalla kuin rkp on alusta lähtien pitänyt keskustapuolueen pientä ruotsinkielistä piiriä päävihollisenaan.

Tässä vaiheessa sopii kysyä, onko ollut ruotsinkielisen väestön kannalta järkevä strategia luoda vihollisluonteinen suhde Keskustapuolueeseen vainoamalla sen pientä ruotsinkielistä piiriä ja edustajia kunnallispolitiikassa? Kaikesta huolimatta keskustalaisia on ollut enintään muutama ruotsinkielisten kuntien valtuustoissa, eikä keskusta ole iso uhka rkp:lle.

Monena vuonna yritin rakentaa siltoja pienen ruotsinkielisen väestön ja ison Keskustapuolueen välillä. Rkp ja ruotsinkielinen media teki kaikkensa, jotta yritykseni epäonnistuisi. Kiitoksena määrätietoisesta työstä pieni rkp on joutunut ahdinkoon. Kun tukea kipeästi tarvittaisiin hallituspuolueilta Rannikko-Pohjanmaalle tärkeissä asioissa, kukaan ei tule auttamaan. Tästä tilanteesta ei tarvitse olla yllättynyt, koska rkp on johdonmukaisesti pyrkinyt tähän vuoden 1992 kunnallisvaaleista lähtien.

Bo Lång

keskustalainen, Pirttikylä

>>>>>>> Stashed changes