Siipyyn tuulipuisto toisi euroja kaupungin kassaan

Tuulivoimahankkeet ovat herättäneet keskustelua eri puolilla Kristiinankaupunkia. Ollaan puolesta ja vastaan. Pelissä on myös paljon tunteita.

Erityisesti on nostettu esille Siipyyn ulkopuolelle merelle suunniteltu tuulivoimalapuisto, kun asia oli esillä kaavoitusjaostossa.

Jaosto palautti asian ja haluaa laajemman näkemyksen hankkeesta ja sen vaikutuksista muun muassa kuntatalouteen. Asia on aiheuttanut keskustelua ja mielipiteet ovat puolesta ja vastaan.

Itsen olen sitä mieltä, että hanke toisi kaupungille tuloja. Tulot olisivat puiston valmistuttua huomattava määrä kiinteistöveroja. Itse rakennusaikainen toimeliaisuus toisi arvioiden mukaan tuloja monelle sektorille. Rakennushankkeen lasketaan olevan 800 miljoonan euron luokkaa.

Pysyvien hyötyjen luetteloon tulee lisätä huoltotoimet.

Siipyyn merialue on varattu maakuntakaavassa tuulivoimalarakentamiselle. Kohde on joka tapauksessa etäällä rannikosta ja haitat olisivat varsin vähäiset. Myllyjen näkyvyys on ollut keskusteluissa esillä ja on ilmeistä, että myllyt tulevat näkymään merellä. On tietenkin jokaisen oma arvio, mitä se merkitsee, jos myllyt yhdellä alueella horisontissa näkyvät. Ympäristön pilaantuminen ja kalojen kaikkoaminen on myös ollut keskusteluissa esillä.

On totta, että myllyjen rakentamispaikka on osittain siian ja silakan kutualuetta. Alustavasti tämä on todettu jo aikaisemmin ympäristön vaikutusten arvioinnissa. Tämä tyyppistä rakentamista on muuallakin, ja kalojen käyttäytymistä on selvitetty rakennusaikaan ja sen jälkeen. Rakennusvaiheessa kalakannat siirtyvät, mutta palaavat kun rakennusvaihe on ohi. On jopa todettu kalalajien ja määrän lisääntyneen. Tietenkin näitä asioita tulee edelleen selvittää.

Tuulivoiman rakentaminen tulevaisuudessa keskittyy merelle. Valtakunnallisesti puhutaan useiden miljardien satsauksista. Mielestäni kaupunkimme olisi syytä olla mukana, että saisimme edes osan kirstun pohjalle, sillä tarpeita on. Meillä kun ei ole näköpiirissä uusia välittömiä tuloja tuottavia toimintoja.

Kysymys onkin siitä, että onko meillä varaa jättää käyttämättä tätä mahdollisuutta?

Kaupungin ei tarvitse satsata asiaan muuta kuin myönteisen kannanoton kaavoituksen aloittamisesta. Harvoin pääsee osalliseksi tuloista, vaikka omaa panostusta ei ole ollenkaan.

Kun kaavoitusjaosto saa asian uudelleen käsittelyyn, saadaan asiatietoa ja voidaan – toivon mukaan – päättää jatkosta myönteisellä kaavoituksen aloittamispäätöksellä.

Nähtäväksi jää, siirtyykö päätöksenteko niin, että uudet kuntapäättäjät saavat asian pöydälleen.

Tässä tulisi mielestäni ottaa huomioon yleinen hyöty ennen yksityistä.

Paavo Rantala (kesk.)

Kaupunginvaltuuston

varapuheenjohtaja

Kristiinan Kantakaupunki