Tuulivoima vahvistaa paikallisyhteisöä

Energia – etenkin sähkö – on keskeisessä asemassa kehittäessämme yhteiskuntaa kestävämpään suuntaan. Sähköistäminen on välttämätöntä haitallisten päästöjen vähentämiseksi. Yksi vaihtoehto on tuulivoima. Sen osuus Ruotsin koko sähköntuotannosta on jo 17,3 prosenttia, Suomessa 8 prosenttia. Tuulivoimasta ja sen ympäristövaikutuksista käydään pohjalaiskunnissa kiivasta keskustelua. Harvoin tuodaan esille tuulivoiman tarjoama ainutlaatuinen mahdollisuus – energiantuotannon palauttaminen paikalliseksi ja rahojen jääminen kotikuntaan.

Monet meistä ovat kyllin vanhoja muistaakseen paikallisen meijerin, lähikaupan, kyläkoulun sekä joen varren sahan, padon ja pienen vesivoimalaitoksen. Olemme kokeneet keskittämisen suuriin yksiköihin, supermarketteihin, keskuskouluihin ja aluemeijereihin. Myös energiantuotanto on keskittynyt muutamaan suureen yksikköön ja valtakunnallisiin verkkoihin, joissa on korkeat siirtokustannukset.

Suuntaus on kääntynyt. Maatilameijerit ja muut pienimuotoiset valmistusyksiköt tuovat uutta elämää maaseudulle. Sähkö- ja kuituverkot tarjoavat samat palvelut kuin kaupunkilaisille. On mahdollista siirtää sähköntuotanto pienemmille, paikallisille yksiköille vihreän, uusiutuvan sähköenergian avulla. Ylijäämäenergian varastoinnin ansiosta syntyy riippumattomuutta ja saavutetaan suurempi omavaraisuusaste. Ruotsin esimerkit todistavat selkeästi, että tuulivoima vahvistaa paikallisyhteisöä.

Tuulivoimalat tuottavat uusia verotuloja kunnille ja maanomistajille maanvuokratuloja. Paikalliset yrittäjät saavat osuutensa teiden rakentamisella ja tekniikan huoltotöillä. Tarvitaan vain paikallista aktiivisuutta mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.

Ruotsalaiskuntia on pitkään kannustettu sijoittamaan tuulivoimaan, esimerkiksi energiaveron vapaudella. Verovapaus kuitenkin poistettiin v. 2017, minkä jälkeen monet kunnat ovat myyneet voimalansa, mutta muut toimijat ovat ottaneet ohjat ja ruotsalaiset ja ulkomaiset sijoittajat ovat panostaneet tuulivoimaan.

Aurinkoenergia on kovassa huudossa, mutta se tuottaa ainoastaan yhden prosentin kaikesta Pohjoismaissa käytettävästä energiasta. Tästä syystä tuulivoimapuistoja – sekä maalla että merellä – tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän. Suuret teollisuushankkeet tarvitsevat vihreää sähköä. Näin avautuu tilaisuus tuottaa energiaa paikallisesti.

Tuulivoimaa rajoittavat edelleen monenlaiset esteet, kuten pitkät lupaprosessit ja epätasainen hinnoittelu. Tuulivoiman omistajat joutuvat jopa maksamaan energian tuottamisesta tuuli- ja aurinkoenergian ylitarjontatilanteissa. Myös kielteiset asenteet vaikeuttavat kehitystä. Onko vastarinnalla kuitenkaan todellisia perusteita; voimmeko saada vihreää energiaa muuttamatta mitään?

Ne, jotka haluavat nauttia eheästä horisontista, joutuvat kuitenkin usein sietämään maisemansa edessä sähköjohdoista, tukiasemamastoista ja maanteistä. He haluavat poimia uusiutuvan, vihreän energian rusinat pullasta, mutta eivät osallistua pullan leipomiseen. Lupaprosessia tulee selkeyttää. Kuntien ei tule voida käyttää veto-oikeutta silloin, kun tuulivoimatoimija on jo uhrannut hankkeeseen rahaa ja aikaa.

Melutason suhteen uudet, korkeat tornit tarjoavat monia etuja. Turbulenssi on vähäisempi voimakkaammassa ja tasaisemmassa keskituulessa. Sähköntuotanto on tasaisempaa ja kuluminen vähäisempää. Tehon vaihtelu aiheuttaa suuren osan melusta. Roottori pyörii hitaammin kuin vanhemmissa malleissa. Melutaso pienenee maanpinnalla 35 desibeliin (A), mikä vastaa kuiskausta.

Ruotsissa maanomistajat voivat pystyttää 5 kW:n pystyakselivoimaloita naapureiden suostumuksella ilman rakennuslupaa. Tämä ratkaisu soveltuu pieniin, paikallisiin järjestelmiin. Vaakatasoiset roottorit eivät aiheuta häiriöääniä 20 metriä kauempana. Erona Suomeen on myös, että ainoastaan ne, joihin päätös tai haitta suoraan vaikuttaa, voivat valittaa päätöksestä – valitusoikeus ei siis automaattisesti koske kaikkia kuntalaisia.

Älykkään ohjauksen ansiosta tuulivoimaloiden teho voidaan ohjata joko sähköverkkoon, mikä tuo verkkohyötytuloja, tai varastoida lyhytaikaisesti akkuihin tai pitkäaikaisesti vetykaasuna. Vetykaasua voidaan käyttää ajoneuvojen polttoaineena tai varavoiman tuottamisessa valtakunnallisten sähköverkkojen ulkopuolella. Tällä tavoin saamme paikallisia energiaryppäitä, jotka vähentävät haavoittuvuuttamme kriisitilanteissa.

Tuulivoimaloiden pitkän käyttö- ja poistoajan ansiosta miljoonaluokan tuulivoimainvestointeihin myönteisesti suhtautuvat kunnat korjaavat sadon. Tuulivoimapuisto voi tuottaa vuosittain miljoonien eurojen suorat tulot sekä satojentuhansien eurojen välilliset tulot paikallisyhteisön taloudellisen toiminnan voimistuessa. Onko maaseutukunnillamme varaa kääntää selkänsä tulevaisuuden vihreälle energialle?

Tukholma