Vastaus Pihlajalinnan vastineeseen

Pihlajalinna oyj:n toimitusjohtaja Joni Aaltonen kommentoi 3.9. ollutta kolumniani Suupohjan Sanomien verkkosivuilla jo 4.9. ja kiistää esittämäni tosiasiat. Hän toteaa, että itse sopimus ei ole salainen, vaan asiakirja on yleisöjulkinen. Aaltosen mukaan asiakirjan sisällöstä on peitetty ainoastaan joitain liikesalaisuuksia.

En ole syyttänyt Pihlajalinnaa salailusta, vaan kirjoitin, että ”yhteistyösopimuksen teko on tapahtunut tiukan salailun merkeissä”.

Kun asiaa käsiteltiin (suljettujen ovien takana!) ensimmäistä kertaa Kristiinan kaupunginvaltuustossa, oli esityslistalla vain merkintä ”Salainen asia” – ilman siitä kertovaa otsikkoa tai muuta tietoa.

Kaupungin ja Pihlajalinnan sopimuksessa todetaan, että kaupunki sitoutuu salaamaan kaiken tiedon, joka on merkitty luottamukselliseksi tai on muutoin luottamuksellista.

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professorin, Olli Mäenpään, mukaan tällainen lauseke on selvästi lain vastainen, koska salaisuus voi perustua ainoastaan lakiin eikä sopimukseen.

Suuri osa kaupungin ja Pihlajalinnan välisen sopimuksen tekstistä on peitetty, minkä vuoksi sopimuksen arviointi on vaikeaa, kuten kirjoitin. Täysin epäselvää on muun muassa se, kuinka paljon yhteisyritys maksaa kaupungille vuokraa toimitiloista. Onko sopimusta edes tehty?

Professori Olli Mäenpää ihmettelee, miten asukkaat voivat saada käsityksen siitä, mitä kaupunki on sopinut, kun suuri osa sopimuksesta on salattu.

Sopimuksen mukaan kaupunki sijoittaa yhtiöön vuodessa kuusi miljoonaa euroa eli 15 vuodessa 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja. Toimitusjohtaja Joni Aaltonen toteaa, että kun yhteinen yritys tuottaa voittoa, osa siitä kiertää verotuloina takaisin kaupungille. Tuosta mahdollisesta voitosta Pihlajalinna kuitenkin käärii itselleen 82,5 prosenttia omistuksensa suhteessa ja kaupunki joutuu tyytymään 17,5 prosenttiin.

Aluehallintovirasto Avi keskeytti osittain Pihlajalinnan Ikipihlaja Anne -hoivakodin toiminnan Sastamalassa Pirkanmaalla marraskuussa 2019. Kahdessa tarkastuksessa oli todettu, että asiakas- ja potilasturvallisuus olivat merkittävästi heikentyneet. Sen seurauksena yksikön 27 asiakaspaikasta 12 suljettiin Avin päätöksellä. Asiasta kertoivat muiden muassa Ilta-sanomat ja Yle.

Koska kyse on suurimmasta Kristiinankaupungin koskaan tekemästä sopimuksesta, katson tarpeelliseksi valottaa Pihlajalinnan toimintaa laajemmalti.

Pihlajalinnan ja sen yhteisyritysten kanssa on ollut myös muita ongelmia – ehkä eniten Parkanossa, johon myös Kristiinasta käytiin tutustumassa. Alkukesästä 2019 Pihlajalinnan ja Parkanon kaupungin yhteisyritys Kolmostien terveys aloitti yhteistyön 9lives-nimisen hoitoalan yrityksen kanssa, mutta jo pian siinä ilmeni ongelmia. 9lives on Suomen suurin yksityinen ensihoito- ja sairaankuljetus- sekä muita terveydenhuollon palveluita tarjoava yritys.

”Parkanon ja samalla Kihniönkin kotihoidon ympärillä on kohistu pitkin mennyttä syksyä. Parhaillaan odotetaan aluehallintoviraston lausuntoa kanteluun, jossa kotihoidon työntekijät raportoivat sekä toiminnan puutteista ja virheistä että kokemastaan epäasiallisesta kohtelusta. (Ylä-Satakunta 7.1.2020)

9livesin liiketoiminnanjohtajan Jukka Rantalan mukaan ”Yhteistyö Kolmostien terveyden kanssa ei ole ollut kumppanuutta sillä tavalla kuin sopimusta tehtäessä oli tarkoitus”, ”9livesille siirtynyt henkilökunta ei ollut kaikin osan pätevää” ja ”Aluehallintovirasto on todennut, että Kolmostien terveydeltä meille siirtyneistä työntekijöistä 10 on epäpätevää”. (Ylä-Satakunta 15.1.2020) Ja niin edelleen.

9lives syytti yhteisyritystä sopimusrikkomuksesta, joka koski työntekijöiden pätevyyttä ja korvausten maksamista ja sanoi irti kotihoitosopimuksen. (Aamulehti 17.1.2020)

”Riitelyä oikeudessa, ketjuttamista, kanteluja: Parkanon piti olla esimerkki siitä, miten hoidetaan sairaat ja vanhukset, mutta toisin kävi”. (Yle 21.1.2020)

Vielä 20. elokuuta, kun uutisoitiin siitä, ketkä ovat Kristiinankaupungin ehdokkaita tulevan yhteisyrityksen hallituksessa, yrityksen kotipaikaksi kerrottiin Tampere. Kristiinankaupunkia ei silloin eikä sitä ennen ole mainittu. Jos kotipaikaksi on sovittu Kristiina, kuten Aaltonen väittää, miksi sitä ei ole kerrottu?

Toimitusjohtaja Joni Aaltosen mukaan kolumnini sisälsi ”räikeitä asiavirheitä, jotka on kaikkien yhteisen edun vuoksi oikaistava välittömästi”.

Edellä olevalla olen ”kaikkien yhteisen edun nimissä” kumonnut hänen väitteensä.

Epäselvyyksiltä olisi ehkä vältytty, jos sopimuksesta ja sen sisällöstä olisi tiedotettu riittävän ajoissa ja avoimesti sekä hyvän hallintotavan mukaisesti.