Kaupunginvaltuutettuna olen mukana päätöksissä, jotka ovat eduksi Kristiinan asukkaille. Tavoitteeni on saada tänne suunnitellut tehtaat toteutumaan. Asuntoalueiden kaavoituspäätökset pitää tehdä pian, että päästään rakentamaan uusille asukkaille koteja.
Näin sanoo dagsmarkilainen toisen kauden kaupunginvaltuutettu Mikael Hoxell (r.). Hän toivoo Kristiinan väkimäärän kasvua, että kaupungin taloudellinen tilanne saadaan paremmaksi.
– Kristiinan keskustaan pitää väkimäärän kasvaessa perustaa lisää kauppoja.
Hoxellia huolestuttaa Kristiinan Pitkäsilta. Hänen mielestään sen korvaajaksi pitää rakentaa uusi ylityspaikka, että raskas liikenne saadaan pois kaupungin keskustasta.
– Pitkäsilta saa jäädä paikalleen, mutta se pitää muuttaa kävely- ja pyöräilysillaksi.
Hänen mielestään kaupungin Itäpuolelta Tiukkaan johtavaa tietä pitää parantaa, että se on hyvä talvikäytössä.
– Sen raskas liikenne lisääntyy voimakkaasti, kun Pitkäsilta ei ole käytettävissä.
RKP:n kansanedustajana toiminut Mats Nylund sai houkutelluksi Hoxellin kunnallispolitiikkaan. Hän perusteli pyyntöään sillä, että paikallisiin päättäjiin pitää saada myös maanviljelijöitä.
– Olin aina arvellut, että kunnallispolitiikka ei tule elämääni, koska isäni Alf oli siinä niin pitkään. Suostuin ehdokkaaksi lyhyen harkinnan jälkeen, muistelee Hoxell.
Hän pääsi valtuustoon ensimmäisellä yrittämällä. Toissavuoden kunnallisvaaleissa dagsmarkilainen valittiin uudelleen 180 äänellä, joka oli RKP:n ehdokkaiden korkein.
Ensimmäisellä valtuustokaudella Hoxell valittiin tekniseen lautakuntaan. Meneillään olevalla kaudella hän on toiminut kaupunginhallituksen toisena varapuheenjohtajana.
Hoxell syntyi Ruotsissa. Hänen lapsuuden perheensä palasi Härkmereen vuonna 1976.
Mikael Hoxell muutti Dagsmarkiin parikymmentä vuotta sitten.
– Aloimme pitää vaimoni Ninan kotitilaa. Meillä oli sekä kasvihuoneita että perunaviljelyä.
Perunaviljely tilalla lopetettiin viime keväänä.
– Perunan kilohinta pysyi koko toimintamme ajan lähes samana, mutta kustannukset nousivat koko ajan. Talkoilla ei voi viljellä, joten kylvimme pellot kasvamaan heinää.
– Vuonna 2012 satoi 280 milliä vettä muutamassa päivässä. Perunapelloistamme 80 prosenttia joutui veden alle. Pakkasin viljelemämme perunat kotitilalla. Ansiotöitä ei sinä vuonna ollut sadon tuhouduttua, jatkaa hän.
– Näin lehdessä ilmoituksen linja-autokuljettajien koulutuksesta. Sen käytyäni aloitin työni uudessa ammatissa.
Hoxell on ajanut 11 vuotta koululaisia Kristiinan ja Karijoen alueilla. Hän ajaa nykyisin myös Vaasaan suuntautuvaa linjaa. Kuljettajakoulutuksen jälkeen hän oli ensin myrkkyläisen ja nykyisin närpiöläis-pietarsaarelaisen liikenneyhtiön leivissä.
– Tämä on mukavaa työtä, jossa saan jutella lasten ja aikuisten kanssa.
Hoxellin vaimolla Ninalla on kirjanpitotoimisto. Tyttäriä on kaksi. Toinen asuu Lapväärtissä ja toinen Vaasassa.
– Lisäksi meillä kolme lastenlasta, joiden kanssa leikkiessä tunnen itseni jälleen nuoreksi.
Hoxell harrastaa huvilaelämää Skatassa, Kantakaupungissa. Hän hankki sähköpyörän, jolla ylläpitää kuntoaan.