On muisti ihmiselle aarreaitta aivan verraton,
siellä lapsuusajalta asti
muistikuvia meillä on.
Koulun käynnit osin oppineen ovat tallella siellä,
myös nuoruusajan haaveet
että pettymykset löytyy vielä.
Meillä jokaisella omat muistikuvat eri tapahtumista piirtyy
niin ilot kuin surutkin
tapahtumineen nekin
muistiin siirtyy.
Sota-aika sen kokeneille
omat muistelmat
mieleemme tuo,
kotirintamalla oli pelko,
palaako luoksemme
miehet nuo!
Rintamamiehillä heillä
oli vartiovuorot sekä
partioretket,
tykistökeskitykset,
hyökkäykset ja monet
kuolemanpelon hetket.
Veteraanien rivit nyt
vuosittain yhä harvemmiksi käy,
viimeisen iltahuudon jälkeen aseveljeä ei enää näy.
On muisti kullanarvoinen,
kiitos siitä paikallaan nyt ois,
sitten vasta sen huomaa,
kun läheiseltä se hiljaa
hipuu pois.
Ois toivomus, säilyisi muisti joten kuten tallella vielä
niin kauan kuin matka
jatkuu täällä elon tiellä.
Veteraani Väinö Ijäs
Kristiinan
Kantakaupunki