Vuoden vaihteessa julkaistut koululaisten oppimistuloksista kertovat pisa-tulokset eivät antaneet totutun hyviä tuloksia suomalaisten lasten ja nuorten menestyksestä. Ne olivat edelleen kansainvälisesti verrattuna hyvät, mutta suunta näyttää olevan laskeva.
Aiempi menestys on nojautunut Suomessa vanhaan opetussuunnitelmaan. Nyt kun opetussuunnitelmaa on uudistettu ja pyritään oppilaiden parempaan osallistumiseen ja oma-aloitteisuuteen, saadaan muutoksen jälkeiset tulokset tulevina vuosina tehtävistä pisa-tutkimuksista.
Koulun ollessa suuremman muutoksen alaisena sitten peruskoulun tulon, ovat opetukseen liittyvät vaateet suuret.
Muutoksen tilassa on johtamisella ja muutosjohtajilla iso rooli. Siksi on tärkeää, että johtajat, niin laajassa sivistystoimessa kuin kouluissa ovat päteviä, osaavia ja tulevaisuuteen suuntaavia henkilöitä. Johtajan aikaa tarvitaan nyt erityisen paljon uudistamiseen ja opetuksen johtamiseen.
Suomen rehtorit ry:n jäsenkysely osoitti, että rehtorille kasautuu tänä päivänä isojen uudistusten johtamisen sijaan täysin heille toisarvoisia työtehtäviä. Jotta jatkossa menestystä oppimistuloksissa voidaan odottaa, on johtajien voitava keskittyä olennaiseen.
Koulun kehittämiselle ja raja-aitojen kaatamiselle on olemassa tarve ja tahto. Näissä onnistutaan vain, kun johtajilla on riittävästi aikaa viedä muutokset eri tasoilla maaliin saakka.