Kökkähenki elää sitkeässä Myrkyn kylässä. Tuorein esimerkki sen ihmeellisestä elinvoimasta on tältä vuodelta.
Sydäntalvesta saakka myrkkyläiset ovat talkoovoimin pitäneet hengissä kotikylänsä kirjastoa. Kun Karijoen kirjasto aiemmin piti Myrkyn lainauspistettä auki vain puolitoista tuntia kerran kuukaudessa, päättivät kyläläiset alkaa pyörittää kirjastoaan vapaaehtoisten päivystäjien voimin.
Päivystysrinkiin saatiin nopeasti viisi vapaaehtoista. Sen jälkeen kun sivukirjasto siirtyi kökkäporukan harteille, on sen aukiolotunteja saatu lisätyksi runsaasti entiseen verrattuna. Nykyään Myrkyn kirjastoon pääsee kerran viikossa, joka torstai-ilta. Ovet ovat auki kaksi tuntia kerrallaan.
Kirjojen lainaajia on ollut hyvin, ja vapaaehtoistyö päivystäjien kesken on sujunut jouhevasti. Jokainen rinkiin kuuluva on saanut valita itselleen sopivat päivystysajat, eikä mitään ongelmia ole ollut.
On mahdotonta mitata, kuinka paljon henkistä hyvinvointia sivukirjaston kotikylässä säilyminen tuottaa. Myrkyssä ei ole moneen vuoteen ollut kyläkauppaa tai -baaria, joissa nähdä tuttuja ja vaihtaa kuulumisia.
Sivukirjasto hoitaa nyt menestyksekkäästi kyläläisten yhteisen olohuoneen tehtävää.
Kun kirjasto pian muuttaa uusiin tiloihin entiseen kyläkouluun, voi kirjaston asiakasmäärän ennustaa nousevan.
Haasteena on, että hyllyihin saadaan säännöllisesti uutta luettavaa. Tuskin sekään mikään ongelma on.
Myrkkyläisiä ei pysäytä mikään.