Vaikka sunnuntaina 8.3. vietetään naisten päivää ruusujen merkeissä, on hyvä muistaa, ettei naisten arki ole aina pelkästään vain ruusuilla tanssimista.
Joka kolmas nainen maailmassa kokee yhä joutuneensa väkivallan uhriksi. Sukuelinten silpominen, tyttöjen pakkoavioliitot, perheväkivalta, happoväkivalta ja seksuaalinen väkivalta ovat esimerkkejä naisiin kohdistuneista väkivallan teoista.
Eri valtioiden lait sallivat edelleen naisten syrjinnän, raiskauksen avioliitossa tai naisiin kohdistuvan muun väkivallan. Näin vaikka lakien poistamisesta sovittiin jo 20 vuotta sitten Pekingin naiskonferenssissa.
Yhdistyneet Kansakunnat, YK, nimitti naistenpäivän alun perin naisten oikeuksien ja kansainvälisen rauhan päiväksi. Sen tasa-arvojärjestö UN Women tekee kaikkialla maailmassa työtä näiden oikeuksien toteutumisen puolesta.
Suomen UN Women järjestön toiminnanjohtaja Elina Multanen toivoo lausunnossaan, että valtiot pikaisesti tiukentavat lakeja naisten ja tyttöjen suojelemiseksi. Hänen mielestä tarvitaan palvelujen parantamista väkivallan uhreille ja pysyvän asennemuutoksen aikaansaamista perheissä, yhteisöissä ja koko yhteiskunnassa.
Suomalaiset voivat olla tyytyväisiä siitä, että raa´at naisiin kohdistuvat väkivallan teot eivät ole täällä arkea. Silti kaikenlaisen väkivallan vastustamisen on oltava arjessa näkyvää toimintaa.