Suomen julkinen hallinto järjestetään lähivuosina kolmella tasolla; valtio, maakunta ja kunta. Maakuntia tulee olemaan kahdeksantoista. Niiden toiminta alkaa vuoden 2019 alusta.
Maakunnilla on itsehallinto ja ne päättävät alueensa taloudesta ja toiminnasta. Korkeinta päätösvaltaa maakunnassa käyttää suoralla vaalilla valittu valtuusto. Tuoreessa tutkimuksessa suomalaisilta kysyttiin kiinnostusta vaikuttaa maakunnan päätöksiin ja toimiin.
Vastaajat kokivat tärkeimmäksi vaikuttamiskanavaksi äänestämisen maakuntavaaleissa.
Kolme neljästä vastaajasta pitää sitä vähintään melko tärkeänä tapana vaikuttaa. Todella tärkeänä tätä pitää reilu kolmannes. Kysely osoitti, että joskus kovaa arvostelua saaneet asukasraadit ja erilaiset keskustelutilaisuudet ovat myös suosiossa. Niihin osallistumista piti 67 prosenttia vastaajista tärkeänä.
Kysyttäaessä kuinka maakuntaa johtava henkilö tulee valita, oli puolet sitä mieltä, että suora kansanvaali on paras tapa. Myös aloiteoikeus maakunnan kansanäänestyksen järjestämiseksi kiinnostaa noin puolta vastaajista. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy ja tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä.
Tulevien vaalien alla näyttääkin, että maakuntavaalit kiinnostavat äänestäjiä kuntavaaleja enmmän. Myös ehdokkaat tuntuvat pohtivan aiempaa enemmän lähteäkö mukaan puolen vuoden päästä käytäviin kunnallisvaaleihin.