Kristiinan ruotsinkielisen koulutuslautakunnan esityslistan (2.12.2021) pykälässä, jossa ehdotetaan uutta koulurakennusta, on silmiinpistävä yksityiskohta.
Suunnittelutoimikunnan selonteossa todetaan ”koulutuksen palvelualueen tavoitteen kaksikielisyyden vahvistamisesta toteutuvan parhaiten, jos molempien kieliryhmien yläkoulut ja lukiot olisivat saman katon alla”. Toimikunta toteaa selostuksessaan myös, että ”tahtotilaa siihen (kaksikieliseen koulualueeseen) löytyy niin huoltajien, oppilaiden kuin henkilökunnan taholta”. Asia ilmeni vuonna 2018 tehdyssä kuntakyselyssä.
Koska suomen- ja ruotsinkielisten nuorten yhteistä koulualuetta ei kuitenkaan nyt ehdoteta, täytyy yhteisen koulualueen torppaamisen taustalla olla vahva vaikuttaja tai vaikuttajat.
Itse asiassa syypäät löytyvät Raatihuoneen valtuustosalista.
Suunnittelutoimikunnan tekstissä myönnetään, että ”poliittinen tahtotila on kuitenkin ollut tulkittavissa sellaiseksi, että yhteisen koulukampuksen toteuttamiselle ei ehkä ole löydettävissä riittävää yksimielisyyttä, vaikka yhteistyötä yli kielirajojen halutaan yleisesti vahvistaa”. Selonteossa todetaan koulujen yhteistyön viime vuosina lisääntyneen uusien rehtoreiden johdolla, mutta ”synergiat voitaisiin käyttää hyödyksi paremmin, mikäli molemmilla kieliryhmillä olisivat kampukset saman katon alla”.
Kaksikieliselle koulualueelle este on ”poliittinen tahtotila" eli paikallispoliitikot.
Kristiinassa valtaa pitävästä RKP:n ryhmästä tulee eittämättä mieleen, että tässä kouluasiassa heillä on puolueen etu ykkösenä, ei Kristiinan asukkaiden tahto ja etu. Muissa valtuustoryhmissä saattaa myös istua joku yhteistä koulualuetta vastustava, mutta RKP:n ryhmä on se, joka asian päättää. Mikäli Kristiinan lukiot lakkautetaan pieninä opinahjoina, tiedämme edelleen missä syypäät istuvat: Siellä he ovat – Raatihuoneen valtuustosalissa.
Kun te Kristiinan poliitikot päätätte mahdollisesta uudesta koulurakennuksesta, te päätätte samalla kaupungin kahden lukion tulevaisuudesta. Ei siis mikään pieni asia.