Kaskisten kaupunginvaltuustossa keskusteltiin tänä iltana pitkään ja hartaasti. Kaupungissa on päiväkoti väliaikaisissa tiloissa, koska alkuperäisestä ja sen jälkeen toisesta väliaikaisesta hoitopaikasta löytyi hometta.
Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti pistää vireille päiväkodin asemakaavahankkeen. Suunnitteluun varattiin 7 000 euroa.
Uusi päiväkoti on näillä näkymin tulossa entisen suomenkielisen koulun yhteyteen. Samalla käynnistetään uuden keskuskeittiön ja urheilusalin suunnittelu.
Keskustelun valtuustossa avannut Mirja Högstrand (vas.) sanoi, että tuulemaan olisi pitänyt panna, kun hometta havaittiin ensimmäisen kerran.
– Ehkä uusi päiväkoti olisi jo valmis.
Myös Hanna Södergrann (vihr.) ja Jukka Salo (ps.) vaativat pikaisia toimenpiteitä.
Tekninen johtaja Martti Kerkelä totesi, että pari vuotta sitten olisi pitänyt lähteä liikkeelle.
– Nyt saamme varautua parin vuoden valmistumisaikaan. Tämä on 700 neliön hanke, joka maksaa 1,4 miljoonaa euroa. Nyt päiväkoti on syytä rakentaa kunnolla.
Carl-Gustav Mangs (r.) sanoi, että jälkiviisas on helppo olla. Jälkiviisaita on tänä iltana useita.
– Erilaisia vaihtoehtoja on tähän asti otettu esiin, mutta niistä ei ole valittu yhtä.
Jyrki Chryssanthou (ps.) selvitti, etä sivistyslautakunta ja aluehallintovirasto (avi) ehdottivat väliaikaisten tilojen hylkäämistä jo pari vuotta sitten.
– Onko tälle nimetty vetäjä, kysyi Sakari Mäntysaari (sd.). Hän jatkoi, että nyt on yksi sun toinen vain tutkinut, Sancon Oy on tutkinut pian koko kaupungin.
– Pitää nimetä vastuuhenkilö. Nyt tämä ei ole kekenkään hallinnassa, jatkoi Mäntysaari.
Kerkelä ilmoittautui välittömästi hankkeen vetäjäksi.
Valtuusto hyväksyi uuden sopimuksen seudullisesta valvontaviranomaisesta sillä lisäyksellä, että palvelu ja asiakirja toimitetaan molemmilla kotimaisilla kielillä.
Siis myös suomeksi.
Vuoden 2017 investointibudjettiin otettiin 6 000 euron suunnittelumääräraha. Se käytetään asemakaava- ja hankesuunnitteluun korttelin 43 kahdella tontilla. Kaskisten asuntokehitys Oy:n tavoite on rakentaa 15 huoneistoa ikäihmisille.
Högstrand kertoi, että asuntojen tarpeesta tehtiin kysely, mutta sen vastauksia ei ole nähty.
Valtuuston puheenjohtaja Kari Häggblom (sd.) kertoi, että neuvotteluja asuntokehitysyhtiön kanssa käydään.
Juhani Holmin (sd.) mielestä on eduksi, että kaavoitus etenee, koska Kaskisissa ei muutenkaan riittävästi houkuttelevia asuintontteja.
Perusturvajohtaja Piia Krooksin mukaan puhe on 12–15 tuetun asumisen paikasta.
– Lisäksi Kaskisissa on kova puute vammaisten tarpeisiin tulevista esteettömistä asunnoista.
– Valtuusto kehotti asuntokehitysyhtiötä laajentamaan toimialaansa muutamia vuosia sitten. Yhtiön hallitus ei ole ilmeisesti rekisteröinyt yhtiöjärjestyksen muutosta, sanoi Tauno Sarja (sd.).
Talousjohtaja Anne Lillträsk kertoi toimineensa yhtiön kokouksessa sihteerinä.
– Siinä kokouksessa asia oli esillä. Muutos pitää rekisteröidä nyt.
Mangs totesi, ettei hän ole huomannut kenenkään vastustavan esitystä.
Mäntysaarikin sanoi kaupunginhallituksen olleen 25. huhtikuuta yksimielisesti viemässä asiaa valtuustolle.
– Nyt sitten aletaan vaatia, että pitäisi olla tietoa kuinka paljon asuntoja tarvitaan.
Myös Mariakodin laajennus on tulossa, joten valtuusto hyväksyi sen vaatiman kaavamuutoksen.
Krooks kertoi suunnitelman perustuvan ahtauden aiheuttamaan paineeseen ja arvioon.
Hän epäili, että tuleva maakuntahallinto voi vuokrata tiloja ja pitää niitä kylmillään.
Häggblom vastasi, ettei vanhusten asumis- ja hoitotarve häviä.
Catharina Skur (r.) sanoi, että pitää rakentaa mahdollisimman pian, koska vanhukset haluavat asua ja tulla hoidetuiksi Kaskisissa.
Viime vuoden tilinpäätöksen tuloksesta kaupunginjotaja Marlene Svens mainitsi sen olevan historiallisen huono. Vuosikate on 213 000 euroa miinuksella, ja poistojen jälkeen miinusta on noin miljoona euroa. Henkilöstöä koskevat yt- eli yhteistoimintaneuvottelut ovat vieläkin kesken.
Lillträsk sanoi alijäämiä olleen vuodesta 2011 lähtien joka vuosi lukuunottamatta vuotta 2013.
– Tehtävää riittää. Viime vuonna Kaskinen otti ensimmäisen kerran lainaa toiminnan rahoittamiseksi.
Mangs moitti, kun budjetista tehdään kyllä päätökset, mutta ylityksiin päädytään koko ajan.
Sarja viittasi muiden muassa yt-neuvotteluihin, kun hän sanoi, että pienellä paikkakunnalla on ongelmallista tehdä vaikeita päätöksiä. Tuttuja on niin paljon.
– Jos tätä menoa jatketaan, Kaskisista tulee kriisikunta. Silloin päätöksiä sen puolesta tekee jokin muu taho tai kunta, jolloin menee vielä huonommin.
– Tilinpäätös hävettää, totesi Högstrand. Hän epäili, ettei yt-neuvotteluilla miljoonia säästetä.
Krook kertoi monista toimenpiteistä, joilla perusturvan menoja on jo saatu jarrutetuksi.
Ilkka Hovi (kok.) sanoi, että harvassa pienessä kunnassa on Kaskisten määrä paljon veroja maksavia hyvätuloisia asukkaita, joissa on myös eläkeläisiä.
– Kaupungin tulot ovat hurjan hyvät. Esimerkiksi satama tuottaa 800 000 euroa vuodessa. Silti tulee miljoonatappioita. Kulut ovat kohtuuttoman suuret.
Chryssanthou peräänkuulutti johtajuutta.
– Tehkää laskelmia siitä miten selviämme.
– Tinkimään joudumme, miettimään mikä tekee vähiten kipeää, sanoi talousjohtaja Lillträsk.
Kaskisten päiväkotisuunnitelmasta lisää juttua Suupohjan Sanomissa keskiviikkona 24. toukokuuta.
Tauno Riihiluoma