Pelaako lähipalvelut paremmin eläimille kuin ihmisille?
Nyt kerron teille tositarinan, joka sattui hiljattain.
Koirani sairastui virtsatietulehdukseen. Lähes 80-vuotias isäni sai saman sairauden. Näin hoitotoimeenpiteet etenivät koirani ja isäni kohdalla.
Soitin koirasta päivystävälle kunnan eläinlääkärille, joka lupasi tulla puolessa tunnissa paikalle. Ihmettelin, että enkö itse vie koiraani sinne? Hän vastasi: ”Ei tarvitse, tulen kotiinne”, ja kysyi osoitetta. Niin hän saapui, tutki koiran, antoi lääkkeet ja minulle 40 euron laskun. Ystävällinen palvelu.
Isäni otti yhteyttä paikkakunnan terveyskeskukseen, jossa häntä neuvottiin tuomaan virtsanäyte seuraavana aamuna. Tuloksia hän odotti päivän. Koska tulehdusta oli, hän sai lääkäriajan huomiselle. Matkat laboratorioon ja terveyskeskuslääkärille vanha isäni teki omalla autollaan paukkupakkasessa ja sairaana ja haki myös itse lääkkeensä apteekista.
Koira sai apua samana päivänä. Isäni kahden päivän kuluttua, johon hän totesi: ”Pitäisikö olla koira?”.