Liittyen kirjoitukseen (SS 4.1.) ”Torjunta-aine terveysjuomana Pohjanmaalla”:
USA:n ympäristövirasto EPA raportoi, ettei glyfosaatti (G) voisi aiheuttaa syöpää. WHO:n Kansainvälisen syöpätutkimuslaitoksen päätelmät olivat päinvastaiset. Roundupin syöpäriskien arvioinneista vastaava EPA:n viranomainen rehenteli 2015 Monsanton johdolle ansaitsevansa mitalin, jos kaataa toisten laitosten tutkimukset Roundupista. Keskustelu tallentui ja julkistui oikeudenkäynnissä. Monsanto oli manipuloinut tieteellisiä tutkimuksia.
Avoimia kysymyksiä ovat pitkäaikaisen matalan altistuksen terveysvaikutukset ja paljonko yhteisvaikutus muiden ympäristömyrkkyjen kanssa lisää haittoja.
”Tiukkuudestaan tunnetun” EPA:n toimista koitui 2015 Silvertonissa jätevesivuoto sisältäen liki 410 000 kg raskasmetalleja, - arsenikkia, kadmiumia, lyijyä ja elohopeaa johtaen pohjavesiolosuhteiden muutoksiin, joista New Mexico ja Navajo Nation haastoivat EPA:n oikeuteen.
Ei pienten ihmisten järjestöillä ole rahaa käydä maailman suurimman torjunta-aine- ja siemenyhtiön kimppuun, ilman vahvaa näyttöä ei oikeudenkäyntejä tulisi. Mm. Argentiinassa farmarit syyttävät Monsantoa tahallisesta myrkyttämisestä Roundupilla, muilla kasvinsuojelu- ja hyönteismyrkyillä, jotka syytteiden mukaan aiheuttivat viljelijöiden lapsille vakavia synnynnäisiä vikoja. Oikeudenkäyntejä Monsantoa vastaan on käynnistetty useissa maissa. Kaikkiaan G:n haittoja on todettu suuresti aliarvioidun.
Mitä glyfosaatti on?
Roundup kehitettiin kahden aiemmin erillisinä käytetyn kasvimyrkyn yhdistelmästä, eli Vietnamin sodan tuhoisimmasta aseesta, Agent Orangesta, minkä jäljiltä yhä syntyy pahoin epämuodostuneita, kehitysvammaisia ”hirviölapsia”, joiden isovanhemmat olivat 1960-70-luvuilla USA:n myrkyttämillä seuduilla. Roundupin varianteissa G on usein sekoitettu sitä vaarallisempiin, tuhovoimaa lisääviin myrkkyihin, kuten dikvaattiin (diquat dibromidi) joka on luokiteltu erittäin myrkylliseksi.
Monsanton mukaan G muuttuu elimistössä ”harmittomaksi” aineeksi nimeltään AMPA, mutta ihmissoluille AMPA on G:ia vaarallisempi, ja säilyy kauemmin maaperässä, kasveissa, ruuassa, vedessä ja lisää ympäristömyrkkyjen toksisuutta.
G hajoaa valmistajan mukaan parissa vuodessa. Ruotsissa jäämiä löydettiin maaperästä yli kymmenen vuoden kuluttua. Riippumattomien tutkijoiden mukaan G hajoaa maaperässä yhtä vaikuttaviksi uusiksi yhdisteiksi. Jäämät kulkeutuvat vedessä pitkiä matkoja. G hajoamistuotteineen siirtyy myös kasvaviin kasveihin säilyen vuosia. G tuhoaa kasveille tärkeitä eliöitä (esim. matoja) ja mikro-organismeja. G leviää laajalti koko kehoon, muuttaa luun kasvua, kertyy elimistöön. Se vaikuttaa moniin maksan entsyymeihin, joita elimistö käyttää veren muodostumiseen sekä muuttaakseen ympäristön kemikaaleja harmittomiksi.
G-jäämät heikentävät immuniteettia ja ravinnon imeytymistä. Haitallisten ympäristökemikaalien imeytyminen kehoon kasvaa, johtaen kroonisiin tulehdussairauksiin esim. suolistossa.
G-tuotteiden ns. ”ei-aktiiviset lisäaineet” muuttavat hormonituotantoa, solujen toimintaa ja sikiönkehitystä. Seuraa hengitystiesairauksia, munuaisvaurioita, hedelmättömyyttä, sikiövaurioita.
Geenimuuntelun myötä G:n käyttö nousi USA:ssa yli 1900 %:lla. Varoarvot muutettiin, myrkkyä saa olla tuhatkertaisesti entiseen nähden. Vaikka jopa 1000 kertaa maanviljelyssä käytettäviä määriä matalammat pitoisuudet tuovat nopeaa solukuolemaa, viljelijöitä neuvottiin käyttämään yhä vahvempia myrkkyjä.
Mitä tehdä? Siirrytään enempi luomuun. Suodaan pelloille sapattivuosia, saa maa elpyä. Linnut ja tuholaisia syövät hyönteiset, siinä määrin ja siinä vauhdissa kuin enää myrkkyjen jäljitä pystyvät lisääntymään. Ne hoitaisivat hyönteismyrkkyjen tehtävän. Karkulaiskasveille kitkentätalkoot urheiluseurojen ja meidän kaikkien kokokesäiseksi puuhamaaksi, vaikka kilpaillen?
Marita Henriksson,
LL, erikoislääkäri
Ilmajoki