Lapväärtinjoen ruoppaus herättää vastustusta eräillä tahoilla. Ihmettelen itseään asiantuntijoina pitävien valittajien vähäistä tietämystä. Heidän mielestään kun ruoppaus ja koskialueen räjäytykset ovat vaaraksi taimenistutuksille ja joen kalakannoille.
Kyse on nuorisoseuran luona olevan niin sanotun Hällströmin saaren ja keskustan sillan alapuolella olevan saaren poistamisesta ruoppaamalla sekä ruuhihuoneiden yläpuolisen koskiosuuden syventämisestä räjäyttämällä.
Lapväärtinjokea on viime vuosina möyritty melkoisesti. Sitä on pengerretty kaivamalla pengerrysmassoja joesta. Lapväärtin keskustan koskeen ja Peruksenkoskeen on tehty kalatiet ja Perukseen myös betoninen kalaporras.
Niistä ei ole ollut haittaa. Päinvastoin. Peruksen kalaportaan laskuri sekä havainnot Isossakoskessa (Storfors) ja Vanhankylän pohjapadolla osoittavat, että kookasta taimenta on noussut jokeen runsaasti.
Valittajien väite, että ruoppaus haittaisi kalanistutuksia, on tuulesta temmattu. Istutukset on 90-prosenttisesti tehty Peruksenkoskeen ja koskialueille siitä ylöspäin. Tiedän sen myös kokemuksesta toimittuani Lapväärtin kalastuskunnan sihteerinä.
Työt ruuhihuoneiden yläpuolisella koskialueella tehdään vähän veden aikaan, jolloin taimen on jo noussut jokeen. Alueella ei liioin ole niin sanottuja asentokaloja, sillä sieltä ei ole keskikesällä saatu taimenia saaliiksi.
Koskialueen syventäminen on tärkeää muullekin kalastolle. Se mahdollistaa jopa siian ja meriharjuksen nousun. Tähän saakka niiden esiintyminen Lapväärtin keskustan tasolla on ollut vähäistä. Lapväärtin jokisuulle ne sen sijaan nousevat.
Tärkeä hanke on myös taimenen nousun estäneen Villamon padon purkaminen. Joen yläjuoksulla ovat kalojen parhaat lisääntymisalueet, sillä ne eivät ole tukkeutuneet metsäojitusten ja muiden tekijöiden vaikutuksesta yhtä pahoin kuin monet alempana olevat kutupaikat.
Taimen tunnistaa kotijokensa ja nousee kudulle vain siihen. Nousun mahdollistaminen yläjuoksulle lisää myös jokeen yhteydessä olevien purojen kalakantaa. Taimen on Suomen kaloista ainoa, jonka kehitykseen ja luokitukseen sen elinympäristö ja ravinto vaikuttavat.
Saman kalan kudusta voi muodostua mereen vaeltavia meritaimenia (Salmo trutta trutta) jokeen tai siihen yhteydessä olevaan järveen jääviä järvitaimenia (Salmo trutta lacustris) tai puroihin hakeutuvia ja niissä kääpiöityviä purotaimenia eli tammukoita (Salmo trutta fario).
Suunnitelluilla töillä ei siis ole kuin myönteisiä vaikutuksia Lapväärtinjoen–Isojoen sekä sen sivuhaarojen ja purojen kalakannoille.
Seppo Kuusinen
Lapväärtinjoella 50 vuotta kalastanut