”Sanomisen vastuu on hukassa” (Suupohjan Sanomat pääkirjoitus 4.5.) Lehti viittaa aiheellisesti sosiaalisen median usein räävittömiin kirjoituksiin. Siitä lyhyesti:
Suomi isännöi 3. toukokuuta Unescon maailman lehdistönvapauden päivää Helsingissä. Helsingin suuri konferenssi (1100 toimittajaa ympäri maailman) oli ensimmäinen pohjoismaissa, ja on tunnustus Suomen eturivin sananvapaudelle.
Suitsutusten ohella kannattaa kuitenkin muistaa, että Suomi on myös sananvapauden rikkomisessa verrokkimaista Euroopan kärkimaita. Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) enemmän langettavia tuomioita, kuin muut pohjoismaat yhteensä (2013 mennessä 18, muut pohjoismaat yhteensä 11).
Syitä sananvapauden loukkauksiin löytyy sekä laeista että niiden käytäjistä. Sananvapauden käyttöön liittyy aina myös vastuu. EIT on sen ratkomisessa viimeinen oikeusistuin.
Perustuslaillisen sananvapauden käyttämisestä joukkoviestimissä on tarkemmin säädetty sananvapauslaissa, ja loukkauksista lisäksi erityisesti rikoslaissa (kunnian loukkaamisesta 24 luvun 9 ja 10 §:ssä)..
Meillä mielipide- ja some-kirjoittajilla on siinä oma vastuumme: ”Kunnian loukkauksessa on kysymys ansaitsemattoman epäkunnioittamisen osoittamisesta. Tämä voi tyypillisesti tapahtua esittämällä toisesta loukkaavia ja valheellisia tietoja tai vihjauksia” (Päivi Tiilikka). Somessa tämä usein unohtuu.
Juttujamme koskevat välillisesti myöskin Journalistin ohjeet. Ne on laadittu vain alan itsesääntelyä varten. Tästä huolimatta myös alemmat oikeusistuimet ovat käyttäneet niitä tuomioissaan.
Ohjeiden liitteeksi on lisätty ohjeet koskien yleisön tuottamaa aineistoa tiedotusvälineen verkkosivuilla. Liitteen painoarvo ja velvoittavuus ovat samanlaisia kuin journalistin ohjeilla.
Kun journalisteilla on velvollisuus pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälistykseen ja velvollisuus myös korjata välittömästi olennainen asiavirhe, niin kyllä sama velvoilisuus koskee some-kirjoittajiakin.
Sananvapaus oli taannoin lehdistön ja radion sananvapautta. Verkkoviestinnän myötä sananvapaus on nyt kaikkien kansalaisten sananvapautta. Sitä kannattaa vaalia.
Heikki Santala
järjestöneuvos
Kauniainen