Sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa monia kuntia uhkaa kriisikunnaksi ajautuminen. Yksi syy tähän on tyhjiksi jääneistä kiinteistöistä poistojen kautta syntyvä taseen muutos.
Vaikka maakunta kantaa ensimmäisten vuosien ajan vastuun kaikista sotekiinteistöistä, eivät ne kaikki tule maakunnan käyttöön uudistuksen jälkeen.
Valtio on luvannut tukea kuntia muutoksen aiheuttaman kiinteistöpulman kanssa.
Monimutkaisen laskentakaavan avulla saatava taloudellinen tuki voi silti jäädä niin pieneksi, ettei se estä kaikkien kohdalla kriisikuntaluokituksen syntyä. Erityisesti pienten kuntien harteille jää liian suuri taakka.
Yksi ratkaisu voisi olla julkisten alojen eläkevakuutuvarojen sijoituksista huolta pitävän Kevan sijoituspolitiikka. Kevan sijoitusten arvo on noin 52 miljardia euroa. Niistä 3,3 miljardia euroa on kiinteistösijoituksia. Suomalaisiin kohteisiin tästä Keva on sijoittanut noin 2,4 miljardia.
Kevan sijoitusjohtaja Ari Huotari kertoi, että Keva on valmis sijoittamaan myös sotekiinteistöihin. Ehdot kuitenkin tuntuivat melko kovilta. Vuokralaisen tulee olla julkishallinnon toimija pitkällä vuokrasopimuksella. Sijainnin tulisi olla kasvukuntakeskuksessa. Kohteen tulee olla uusi tai hiljattain valmistunut ja maapohjakin tulee olla ostettavissa.
Vaikka Kevan tarjous saattaa joissakin tapauksissa olla käyttökelpoinen, ei se poista maaseutukuntien pelkoa tyhjiksi jäävien kiinteistöjen aiheuttamista kielteisistä vaikutuksista kuntatalouteen.