Kaupunkien ja yleensä kuntien budjetti on taas ajankohtainen. Nykyisten lakien mukaan se on tehtävä vuoden loppuun mennessä.(kuntalaki 110 §)
Toisaalta voisi jo ajatella muutaman vuoden päähän ja miettiä (melko varman) sote-uudistuksen jälkeistä aikaa.
Esimerkiksi Kaskinen saa suoraa rahaa menoihinsa (valtionosuuksia) noin 2 miljoonaa 12 miljoonan menoihin. Närpiö saa pyörein luvuin 28 miljoonaa 70 miljoonan menoihin.
Kuinka paljon kunnat saavat sitten sote-uudistuksen jälkeen, menot kyllä puolittuvat, mutta miten käy tulojen?
Koko verotusjärjestelmä joutuu remonttiin. Se koskettaa jokaista kansalaista ja kuntaa ehkä enemmän kuin valinnanvapaus ja muut pinnalle nostetut asiat.
Jospa eri ryhmittymät kunnissa löytäisivät tässä 2-3 vuoden päähän ulottuvassa ennakoinnissa ja varautumisessa toisensa. Tulevat asiat ovat tosin suurilta linjoiltaan valtuustojen ulottumattomissa.
Valtio ei ole vihollinen, mutta sillä on kuitenkin lopullinen valta. Riskejä piilee sote:n ”varalta” ja vastustamiseksi tehdyissä kiinteistökaupoissa ja muissa sopimuksissa. Valtiolla (hallitus+eduskunta) on lainsäädäntövalta ja se voi muuttaa asioita nopeastikin eikä itsehallinto ole kiveen hakattu pitkästä perinteestä huolimatta.
Valtionosuuksia on rukattu monta kertaa ja aina ovat laskentakaavat tulleet monimutkaisemmiksi . Kukaan ei takaa, että kuntien saamat rahat pysyisivät ennallaan.
Siis tulevien verotuskäytäntöjen ja rahavirtojen sisältö on ratkaisevaa kunnille- samoin kuin sote-alalta leipänsä saavien kohtalo (200 000 Suomessa) työnantajan (muodollisesti) vaihtuessa.
Rafael Hellsten,
Kirjoittaja on hakenut sekä Kaskisten kaupunginjohtajan että kirjastonjohtaja-sivistystoimenjohtaja virkaa