Laihialainen Alpo K. Rapila on 1967 ilmestyneessä teoksessaan koonnut lehtitieojen mukaan kilpaurheilun ensi askeleita.
Isojoki pääsee hiihdon kohdalla melko eturiviin pariinkin otteeseen. Melkoinen harvinaisuus tapahtui koululiikunnassa 1894. Maakunnassa järjestettiin kolmet hiihtokilpailut kansakoululaisille: Vaasassa, Laihialla ja Isojoen Vanhassakylässä.
Näin lehti: ”Kilpahiihdon oli toimeenpannut laskaistiistaina v.t. opettaja Artur H. E. Heikkilä kansakoulun poikaoppilasten kesken. Hiihtopaikkana oli koulun lähellä olevan järven jää. Hiihdettävä matka oli 1/2 km, pitempi matka olisi ollut ehken liikaa niin nuorille suksimiehille. Palkinnot eivät olleet suuria, jos ei hiihtäjätkään. 1. palk. G. Riihiluoma 2. palk. V. Penttilä 3. palk. M. Kaivo-oja.”
Walentin Huunanmaa ja Juho Köykkäneva olivat tienraivaajia.
Vaasa-hiihdot järjestettiin meren jäällä, kuten melko tavallisestikin. Melko kovat rahapalkinnot olivat kisoihin houkutelleet sen ajan kovista hiihtonimistä Haapajärven Esko Käräjäojan ja Juho Aitamurron, Utajärven kovan veljessarjan edustajan. Heille rahapalkinnot menivätkin.
Abraham Päkäri, aliupseeri Vaasan pataljoonasta voitti 15 kilometriä ja 40 kilometriä, mutta toiseksi nousi Isojoen Walentin Huunanmaa (30 km) vain 10 sekuntia hävinneenä. Lähelle palkintorahoja nousi myös Isojoen Juho Köykkäneva.
Maakunnan varhaisimpia urheilumuotoja oli – ehkä ei yllättäen, ampuminen.
Lehti kertoo: "Vaasan läänin ampumaseuran haaraosaston Kristiinan vuosijuhla pidettiin Korkeasaaressa 16.8.1878. Ammunnassa kilpailtiin kolmesta palkinnosta, joista ensimmäisen (tähystimen eli kiikarin) sai neuvos G. A. Savander, toisen palkinnon (kahve-tarjottimen eli prikan) sai tohtori E. Åström ja kolmannen (lämpömttarin) sai maisteri A. C. Sundholm. Hankkeesta ei oltu annettu yleisölle mitään tietoa."
Ilpo Kaukoranta
Kristiina