Pääkirjoitus

Tais­te­le­vat sote-met­sot

Asiapohjainen kilpailu siitä, kumpi Seinäjoki vai Vaasa pääsee 12 valitun joukkoon sote-uudistuksessa, on muuttunut tai on muuttumassa kiistaksi. Kommentit kiihtyivät kun tuli julki, että lausuntokierroksella olevan sote-paketin liitteisiin kuuluu selvitys, jossa laajan päivystyksen sairaalaa ehdotetaan sijoitettavaksi Seinäjoelle eikä Vaasaan.

Seinäjoella on tyytyväisinä oltu enimmäkseen hiljaa. Jos kommentteja on kysytty, ovat vastaukset keskittyneet lähinnä siihen, miten hyvin asiat siellä ovat.

Vaasaa tuntuu vaivaavan rannikkoseudulle niin tyypillinen keskustelu kielestä.

Huolta kannetaan siitä, miten seinäjokelaiset osaavat hoitaa tai peräti leikata potilaita, kun ruotsinkielen taito on siellä heikompi kuin Vaasassa. Siitä ei Vaasassa ole oltu oikeastaan koskaan huolissaan kuinka hyvin vaasalaiset sairaalassa osaavat suomea.

Lähes kilpavarusteluksi voidaan lukea myös ne päätökset, joita viime vuosien aikana sairaalakiinteistöiden rakentamisesta on tehty. Kun tiedossa on, että molemmat eivät voi olla laajan päivystyksen sairaaloita, jää toiselle runsaasti käyttämätöntä tilaa. Ainakin siltä osin, mitä vaativimpiin kirurgisiin toimenpiteisiin on varattu.

Järkevä ratkaisu kiistaan on se, että nämä kaksi taistelevaa sote-metsoa ryhtyisivät yhteistyöhön ja jakaisivat vastuut. Se vaatisi kyllä maakuntien yhdistämistä, joka ei sekään olisi mikään mieletön ajatus.