Viimeaikaiset liikenneonnettomuudet Suomessa ovat virittäneet keskustelua suomalaisesta liikennekulttuurista. Eniten huomiota ovat saaneet lasten hengen vaatineet suojatieonnettomuudet Helsingissä ja Tampereella.
Nämä eivät ole valitettavasti ainoita onnettomuuksia. Vastaavia lievempiä tilanteita on sattunut kesän aikana pitkin Suomea. Lisäksi polkupyörien ja autoilijoiden yhteenotot ovat kasvaneet. Niistä eniten julkisuutta saanut sattui muutama viikko sitten. Siinä iäkäs mieshenkilö menetti henkensä autoilijan tulistuessa pyöräilijälle.
Kaikki tiellä tapahtuvat liikennerikkomukset eivät onneksi johda yhtä vakaviin seurauksiin. Silti vaaratilanteita syntyy päivittäin väkimäärästä tai paikkakunnasta riippumatta. Yllättävän monessa tapauksessa on kyse reippaasta ylinopeudesta tai välinpitämättömyydestä muita tielläliikkujia kohtaan. Julki tulevien rikkomusten määrä näyttää taasen johtuvan enemmän valvonnan määrästä kuin paikkakunnasta.
Vaikka autoista tulee turvallisimpia, ei se riitä takaamaan täyttä turvaa liikenteessä. Auto ei pysty ainakaan vielä päättämään kuljettajan puolesta mikä teko on turvallista ja mikä ei. Vastuu on edelleen autoa kuljettavalla.
Myöskään kevyenliikenteen käyttäjiä turvaavia apuvälineitä ei ole kehitetty samalla innolla autojen turvalaitteiden kanssa. Siksi ainakin vielä paras turva liikenteessä selviytymiseen on terve järki.