Joulupyhien aikana Lännen Media julkaisi artikkelin Pohjanmaan ruotsinkielisillä alueilla esiintyvästä terveyskapinasta. Artikkelissa kerrottiin, että Pietarsaaressa jyllää tavallista pahempi hinkuyskäepidemia. THL:n mukaan osasyynä on alhaisempi rokotuskattavuus. ”Lapsia ei rokoteta, juodaan hopeavettä, ei seurata sykettä synnytyksessä”, Lännen Media luettelee. Luettelo alueella esiintyvistä hölmöyksistä ei ole mitenkään tyhjentävä.
Artikkelissa mainitaan yhtenä syynä ongelmiin, että ihmiset katsovat Ruotsin televisiota. Ongelman oikeampi selitys löytyy lähempää. Pohjanmaan ruotsinkieliset lukevat alueella ilmestyviä ruotsinkielisiä lehtiä. Näiden lehtien sisällöstä lukija ei saa selvää, onko artikkeli tarua vai totta. Lehdissä julkaistaan eri tahojen laatimia tiedotteita ja mielipidekirjoituksia sellaisina kuin toimitus haluaa niitä muokata. Tutkivaa tai objektiivista journalismia ei juuri esiinny. Teksteistä paistaa läpi se, miten toimittajat eri syistä haluavat tuoda asiat esille.
Mikäli joku taho haluaa sanomansa läpi, se julkaisee mielipiteensä lehdessä toistuvasti. Kun väitteet on esitetty riittävän monta kertaa, ja kukaan ei ole jaksanut sanoa vastaan tai korjata virheitä, ihmiset lopulta uskovat että tarina on totta. Lehdet eivät ota kantaa siihen, pitävätkö julkaistut jutut paikkansa. Yleisönosaston kirjoittajat hoitavat käytännössä toimituksen puolesta ”tutkivan journalismin”. Vaihtelevalla menestyksellä.
Yksi törkeä esimerkki tällaisesta ”terveysvalistuksesta” oli Syd-Österbotten -lehdessä 2.12.2017. Kansanedustaja Mats Nylund (rkp) kirjoitti eduskuntakolumnissaan tunnetusta torjunta-aineesta, Roundupista, ja sen sisältämästä glyfosaatista. ”Tavallinen ruokasuola on esimerkiksi paljon myrkyllisempi eläville organismeille kuin glyfosaatti.” Tekstistä käy ilmi, että glyfosaatti on yhtä vaarallinen kuin kahvi ja tee, eli ”käytännössä täysin vaaraton”.
Pitkän linjan maanviljelijänä olin mukana, kun näin sanottiin myös muista torjunta-aineista ja materiaaleista. Tunnetuimpia aikoinaan ”täysin vaarattomia” aineita lienevät DDT ja asbesti. Vaikka olivat täysin ”vaarattomia”, nämä aineet on nykypäivänä ankarasti kiellettyjä. Kun niitä käsitellään, tarvitaan ”avaruuspuku” ja kaasunaamari.
Nyt on ollut maanviljelijöille erittäin huono vuosi. Mikäli raha ei riitä kahviin, Pohjanmaan ruotsinkieliset maanviljelijät voivat hätätilanteessa ottaa Mats Nylundin neuvot todesta, ja käydä torjunta-ainevarastossa sekoittamassa juotavaa itselleen. Varastosta voi löytyä useampi käyttökelpoinen terveysjuoma. Ovathan muut torjunta-aineet glyfosaattia vähemmän vaarallisia, eli käytännössä terveellisempiä kuin kahvi ja tee?
Kansanedustaja Nylund on juuri valittu ruotsinkielisen tuottajajärjestön SLC:n puheenjohtaja, joten hänen neuvoihin luotetaan viljelijäpiireissä. Onhan järjestössä 29 000 jäsentä, ja Nylund valittiin marraskuussa puheenjohtajaksi yksimielisesti. Osana SLC:n ja Nylundin ajamaa glyfosaatin markkinointikampanjaa olisi voitu myös kertoa minkä makuinen kyseinen aine on.
Bo Lång
maanviljelijä, vuonna 1962 valmistunut agrologi
Närpiö