Haluan korjata eri medioissa esitettyjä väitteitä:
1. Raimo Nummelan mukaan kyläläiset ja naapuripalstojen omistajat ovat olleet Uttermossan tuulivoimapuistohanketta vastaan.
‑ Tämä ei pidä paikkaansa. Kyläläiset ja naapurit eivät ole vastustaneet hanketta, vaan ehdottaneet yhteistyötä, esimerkiksi lähimpien myllyjen siirtämistä kauemmas asustuksesta. Ensimmäisessä suunnitelmassa lähin mylly oli sijoitettu 600 metrin päähän asutuksesta, mutta kahden valituksen jälkeen mylly siirrettiin noin 800 metrin päähän, eikä kilometrin, kuten pyydettiin.
‑ On huomioitava, että tuulivoima-alue asettaa kieltoja ja rajoituksia myös maanomistajalle.
2. Nummela väittää, että samat valittajat ovat hyväksyneet EPV:n voimaloiden sijainnin vielä lähemmäksi asutusta.
‑ Tämä ei myöskään pidä paikkaansa. Todellisuudessa lähimmät EPV:n myllyt sijaitsevat yli 1 500 metrin etäisyydellä asutuksesta. EPV poisti valituksen jälkeen myllyjä, jotka olisivat olleet alle kilometrin päässä lähimmästä asutuksesta.
‑ Nummela on itse valittanut Otsotuulen myllyistä, jotka olisivat tulleet noin kahden kilometrin päähän Nummelan kodista. Otsotuuli siirsi myllyt kauemmaksi valituksen johdosta. EPV:n mylly hänelle käy 600 metrin päähän, koska se sijaitsee hänen omalla maallaan.
Asia, joka on tärkeä keskustelun tiimoilta, on Nummelan ideoima luontopolku kylän ja hänen yrityksensä Soldatin torpan välille. Hankkeen rahoitti Rannikon metsäkeskus noin 48 000 eurolla. Hanke tosin jäi kesken, eikä koskaan tullut valmiiksi.
Luontopolku kulkee suurelta osin tuulivoimahankealueen läpi.
‑ Onko sopivaa sijoittaa luontopolku ja tuulimyllyt samalle alueelle? Olisiko kaupungin päättäjien pitänyt harkita asioita tarkemmin ennen kuin hyväksyivät kaavan, missä myllyt ovat noin lähellä asutusta ja luontopolkua? Tärkeää on huomata myös Uttermossan luoma, joka seuraa luontopolkua ja jonka reuna-alueet Nummela ja muut maanomistajat ovat vapaaehtoisesti suojelleet.
‑ Kristiinankaupunki myi 25.2.2010 tehdyllä päätöksellä omistamansa metsäalueen lisäksi luontopolun kokonaisuutta. Pöytäkirjan mukaan alueella ei voida suorittaa ainutlaatuisen ympäristön arvoja heikentäviä hakkuita tai muita toimenpiteitä.
Luontopolku avattiin vuonna 2010 ja suljettiin 2012.
Kyläyhteisön toimiva yhteistyö vaativissa tilanteissa alkaa yleensä siitä, että suurien hankkeiden osalta kyläläisiä kuunnellaan avoimesti eikä halventavasti. Kontaktin ottaminen rajanaapureihin on tärkeää, sitähän ei Uttermossan hankkeessa ole tapahtunut.
Syyllisten asettaminen ja marttyyrin viitan ottaminen jälkeenpäin ei ole kovin viisasta. Omat teoriat mediassa ei auta asiaa, jos totuuspohja puuttuu.
Onko kyläläisten mielipiteet yhdentekeviä, kunhan saa oman tahtonsa läpi?
Ylpeys on joskus järkevää niellä.
Asiaa seurannut