Vielä 1970- ja 1980 -luvuilla Pohjanmaalla kärsittiin suuria tappioita tulvien aiheuttamista vahingoista. Pohjanmaan lakeudet täyttyivät pääsääntöisesti keväällä, vapun tienoilla, tulvavesistä. Syitä etsittiin ja nähtiin milloin luonnonsuojelijoissa ja milloin tulvasuojelun järjestäjien osaamattomuudessa tai virkamiesten päätöksissä.
Tilanne kohentui selvästi kun päästiin tekemään joihinkin tulvajokiin pengerryksiä ja pahimmille alueille tulva-altaita, joilla pystyttiin säännöstelemään hurjimpina aikoina veden virtaaamista joissa. Osasyy tulvien vähenemiseen on ollut myös lämpimillä talvisäillä. Pakkasten puuttuessa pahoja jääpatoja jokiin ei ole pääsyt syntymään.
Silti vielä 2000-luvulle siirryttäessä tulvia on ollut. Pääasiassa niitä on keväällä, mutta myös syyssateet ovat nostaneet jokien vedenkorkeutta. Vahingot ovat onneksi jääneet huomattavasti pienemmiksi kuin ne olivat vielä 30 - 40 vuotta sitten.
Monien mielestä runsaita vesisateita ja niiden aiheuttamia tulvahaittoja on aiempaa enemmän myös kesäkuukausina.
Puolitoista viikkoa sitten laajalla alueella Suupohjaa jokien vedenpinnat nousivat uhkaavan korkeiksi. Tällaisiin luonnonilmiöihin nähdään syy usein maailmanlaajuisessa ilmastonmuutoksessa.
Varautuminen yhä paheneviin kesätulviin on viisasta. Siksi tulvasuojelutyötä ei saa unohtaa, muuten lakeudet voivat entistä useimmin jälleen muuttua järviä muistuttaviksi tulva-alueiksi.