Kaavoittajat ja voimayhtiöt käyttävät edelleen nimitystä tuulivoimapuisto, mutta kuten tuulivoimayhtiöiden yva-sevityksissäkin on selvästi sanottu: Kaavoituksella alue muuttuu energian tuotantoeritysalueeksi, jolloin kyseisellä alueella ei enää päde jokamiehen oikeudet, eikä muutkaan vapaan liikkumisen edellytykset, kuten on nähtävissä jo nyt valmistuneilla
tuulivoima-alueilla.
Yleinen kylttiteksti on ”Luvaton liikkuminen kielletty” tai jotain vastaavaa. Siis missään tapauksessa tuulivoiman tuotantoerityisalue ei ole puisto.
Suomessa kun on voimassa jokamiehen oikeudet kyseinen puisto-sana tarkoittaa myös luontoaluetta, jossa voi vapaasti oleskella, liikkua, ihailla luontoa jopa marjastaa tai sienestää jossain myös metsästää.
Mitä muuta kaavoitus tuulivoima-alueeksi tuokaan tullessaan?
Maankäyttö- ja rakennuslaki 5 § määrittelee, että mikäli kyseessä on asuinrakennusalueen, on oltava esimerkiksi turvallinen ja terveellinen.
Sosiaali- ja terveysministeriön 15.5.2015 vahvistamissa sisämeluasetuksessa koskee siis myös tuulivoimaloiden aiheuttamaa melua, ulkoa asuntoon tuleva sisämelu ei saa ylittää 25 desibeliä kello 22–07 välisenä aikana.
Nyt nähtävissä olevilla melumallinnuksilla hyvin yleinen voimaloiden melutaso 35 db ulottuu noin kahden kilometrin päähän voimala-alueesta
Muun muassa edellä mainitut turvallisuus- ja terveysseikat huomioiden rakennusviranomaisten on määriteltävä, täyttyykö vaatimukset rakennettavalla alueella ja todennäköinen rakennuskieltoalue tullee ulottumaan 2-3 kilometriin tuulivoimakaavasta. Tämä on syytä huomioida myös tonttia ostettaessa.
Kuten moni varmaan huomioi kesällä, Vaasan kaupungin rakennusviranomaiset kiinnittivät tähän meluasetukseen huomion ja Sundomissa kaupungin kaavoittamaa 39 tonttia ei voitu luovuttaa rakentajille yhden ainoan tuulivoimalan aiheuttaman melun vuoksi.
Nyt näyttää siltä, että suurin osa tuulivoimasuunnitelmista jää toteutumatta, mutta aina vain kunnat kaavoittavat alueita, jolloin näistä koituu välitön rajoituisrasite alueen asutukselle ja kehitykselle, joista vain harvat asukkaat ovat tietoisia
ja ehkä vielä harvemmat kuntien päättäjät, minkä karhunpalveluksen ovat tehneet koko kunnan/kaupungin kehitykselle. Tämä pelkkä kaavoituskin on huomioitava kaikessa toiminnassa, vaikka alueella ei olisi yhtään voimalaa.
Suomessa ei ole vielä oikeuslaitoken päätöstä kuinka ja kuka korvaa omistajille asuntojen ja tonttien arvonmenetyksestä johtuvat tai käyttörajoituksista syntyvät tappiot. Suomen perustuslaissa määritellään omistus oikeussuoja ja korvausvelvollisuus jos oikeuksia rikotaan.