Kristiinaan on tulossa kaksi isoa aurinkovoimalaa, joista toisen sähköä käytetään vetykaasun tekemiseen

Kristiinaan on suunnitteilla kaksi suurta aurinkovoimalaa, joihin ei tehdä ympäristövaikutusten arviointia, vaan kevyempi luontoselvitys. Yva-selvitystä ei automaattisesti edellytetä teollisen mittakaavan aurinkovoimaloille toisin kuin suurille tuulivoimala-alueille.

Aurinkovoimaa ei sääntele maankäyttö- ja rakennuslaki samalla tavalla kuin tuulivoimaa, jossa luvituksen perusteena on yleensä osayleiskaava.

– Moni kunta on tulkinnut, että aurinkovoimalat voidaan tehdä kevyemmän prosessin suunnittelutarveratkaisulla ja sen perusteella myönnettävällä rakennusluvalla, kertoo Kristiinan vt. tekninen johtaja Markku Niskala .

Kun voimaloiden aluerajaukset tarkentuvat, toimijat jättävät kaupungille hakemuksen suunnittelutarveratkaisusta. Sen perusteella myönnetään rakennusluvat. Niskala arvelee hakemuksia tulevan syksyn aikana.

Jos kaikki menee mutkattomasti, voimalat voivat olla toiminnassa vuosien 2024-2025 aikana.

Voimala-alueet 100 ja 170 hehtaaria Aurinkovoimaloista suurempi on Kristinestad Solpark -yhtiön hallinnoima 170 hehtaarin alue Kantakaupungin liepeillä.

Alue on kaupungin omistamaa maata ja lähellä kantaverkkoyhtiö Fingridin muuntaja-asemaa, jonne johtaa useita sähkölinjoja. Voimala-alue koostuu yhdeksästä maapalstasta, jotka ovat erillään toisistaan. Kaupunki on tehnyt Solparkin kanssa esisopimuksen yhtiölle vuokrattavista alueista 40 vuodeksi.

Toinen alue on Dagsmarkissa. Se on tuulivoimayhtiönä tunnetuksi tulleen Cpc Finlandin hanke, jossa yhtiö on vuokrannut yksityisiltä maanomistajilta noin sadan hehtaarin yhtenäisen alueen.

Aurinkopaneeleja tulee kumpaankin voimalaan satojatuhansia. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että Kauhajoen ja Kurikan rajalle Pallonevalle suunnitteilla olevalle 400 hehtaarin aurinkovoimala-alueelle on arvioitu tulevan miljoona paneelia, ja se on Suomen suurimpia alan hankkeita.

. Iso alue voi herättää vastustusta Kummassakin kohteessa on kesän aikana tehty luontoselvityksiä. Niskala on ohjeistanut yhtiöitä, että alueiden pitää olla aidosti toimintaan soveltuvia, ”ettei sitten tarvitse vääntää ja sovitella yhteen erilaisia intressejä”.

– On ihan selvää, että jos tällainen aurinkopaneelikenttä tulee herkälle alueelle, se herättää vastustusta, Niskala sanoo.

Solparkin toimitusjohtaja Allan Nyholm toteaa, ettei luontoselvityksissä ole tullut esiin mitään yllätyksiä. Nyholm työskentelee parhaillaan tuulivoimakonsulttina Fortumilla ja on ollut mukana Suupohjan rannikkoalueen tuulivoimaprojekteissa vuodesta 2012.

Aurinkovoimalahanke on hänen omansa, ja siinä on mukana myös hänen Ruotsissa asuva ystävänsä Gustaf Ekberg .

Solparkin jatkosuunnitelmista Nyholm ei tässä vaiheessa tiedä paljon kertoa. Ei esimerkiksi sitä, myydäänkö voimala jollekin suuremmalle toimijalle.

– Puhutaan tosi suurista rahoista. Aika näyttää. Katsotaan nyt, miten tämä etenee.

. Sähköä tarvitaan vetykaasun tekemiseen Cpc Finlandin toimitusjohtaja Erik Trast sanoo, että heidän aurinkovoimalahanke liittyy epäsuorasti Kristiinaan suunniteltuun vetykaasutehtaaseen, joka on saksalaisen Prime capital -yhtiön hanke, jossa Cpc on yhteistyökumppanina. Laitos tuottaisi polttoainetta raskaalle liikenteelle.

Vetykaasua tehtäisiin Cpc:n tuulivoimaloiden ja aurinkovoimalan tuottamalla sähköllä.

– Toki tuulivoima on tärkeämpää, koska se tuottaa enemmän ja kilowattitunnin hinta on toistaiseksi alhaisempi kuin aurinkovoiman.

Aurinkovoimala maksaa Trastin arvioin mukaan ehkä 50 miljoonaa euroa. Hän arvioi, että voimala voisi olla toiminnassa aikaisintaan parin vuoden kulututtua.

Kirjaudu sisään

Kristiinaan on tulossa kaksi isoa aurinkovoimalaa, joista toisen sähköä käytetään vetykaasun tekemiseen

Haluatko lukea artikkelin?

Katuosoite

Puhelin