Mahtisuvun soisi näkyvän enemmän Kristiinassa

Kristiinassa lapsuutensa ja nuoruutensa asunut Petri Suominen pitelee käsissään teosta, josta hädin tuskin on painomuste kuivunut.

Nuoresta saakka synnyinkaupunkinsa historiasta kiinnostunut Suominen teki kirjan yhdestä Kristiinan menestyksekkäimmästä kauppiaasta ja laivanvarustajasta Simon Anders Wendelinistä.

227-sivuinen omakustanne valmistui kesäkuussa.

Kirjan tekeminen oli pitkäaikainen haave.

- Kun korona alkoi, tuli sellainen olo, että kirja on tehtävä, jos sen aikoo tehdä. Tietojen keräämiseen meni pari vuotta oman työn ohella ja vapaa-ajalla. Liki puoli vuotta tein kirjaa täysipäiväisesti.

Uudenmaan liitossa liikennesuunnittelupäällikkönä työskentelevä Suominen asuu Espoossa, mutta siteet Kristiinaan ovat vahvat.

Wendelineistä hän innostui, koska Kristiinan menneisyys on aina kiehtonut.

- Aloin ihmetellä, etteivät Wendelinit näy Kristiinassa ansaitsemallaan tavalla. Kirjoitin suvun historian kaupunkilaisille, matkailijoille ja tuleville sukupolville.

Lähteiden kaivamisesta hän suorastaan nautti. Eniten hän uppoutui Wendelinin sukututkimukseen. Tärkeimmät lähteet olivat kantakaupunkilaisen Christer Norrvikin Purjeiden kaupunki ja Jari Ojalan lisensiaattityö Tehokasta liiketoimintaa Pohjamaan pikkukaupungeissa.

Myös muista lähteistä tihkui kiinnostavia tietoja Kristiinan suuruuden vuosista. Yksi yllätys tuli vastaan kantakaupunkilaisen lehtori Mikko Ulfveksen gradu-tutkielmassa. Usein kuulee Kristiinan säästyneen isoilta paloilta.

Suominen hämmästyi, kun Ulfveksen tutkielmassa selvisi, että tammikuussa 1859 tuli pääsi leviämään keskellä Kristiinaa Itäisen pitkänkadun varrella sijainneen talon kulmarakennuksesta.

Paloalue kattoi kymmenesosan kaupungista.

- Palo ei ollut laaja, mutta uhkaava.

Suominen joutui aluksi painimaan sen kanssa, tekeekö hän romaanin vai tietokirjan. Tietokirja veti pidemmän korren, sillä lähteitä oli runsaasti.

- En halunnut pyöristää tietoja romaaniksi. Jos olisin saanut Wendelineistä enemmän henkilökohtaisia tietoja, olisin tehnyt romaanin. Esimerkiksi kirjeenvaihdon jäämistöä en löytänyt mistään.

Suomisen vietti lapsuutensa Kristiinan torin kupeessa. Tie vei parikymppisenä Espooseen, mutta vanhemmat asuvat yhä Itäpuolella.

- Yritän lomailla täällä mahdollisimman paljon ja seuraan kaupungin asioita. Suupohjan Sanomat tulee kotiini. Kristiina on minulle tosi tärkeä paikka, ehdottomasti.

Hän viettää lomiaan vanhempiensa omistamassa vanhassa hirsitalossa Itäpuolelle. Rannikolle ei ole silti aikomus muuttaa, sillä perhe viihtyy Espoossa.

Entä kuinka Wendelinit voisivat näkyä paremmin Kristiinassa?

Suomisella on monta ideaa. Pitkäsilta voitaisiin nimetä Simon Anders Wendelinin sillaksi, koska kauppiasta pyydettiin sillan rakennustyöryhmän puheenjohtajaksi.

- Silta on valtion, joten asiaa voi olla vaikea saada eteenpäin. Sillan nimeäminen uudelleen voisi olla ajankohtai nen, kun tulee sillan merkkivuosi.

- Siltatyömaan johtaminen oli iso homma ja kaupungin puolelta suuri luottamuksenosoitus Wendelinille.

Osa kaduista on nimetty vanhojen kauppiaiden ja laivanvarustajien mukaan.

Myös Wendelinit ansaitsisivat Suomisesta oman tiensä, mutta ei summanmutikassa nimettyä pätkää, joka ei liity sukuun.

S. A. Wendelin rakennutti nykyisen pääkirjaston talon, jossa perhe asui. Hänen isänsä koti sijaitsi Rantakadun varrella. Se lähtee kirjaston nurkalta.

- Kutsun Rantakatua Wendelinien Rantakaduksi. Heidän nimensä voisi näkyä kaupungin nimistössä. Muistomerkkejä ei niinkään tarvita.

Thu, 8/18

Kirjaudu sisään

Thu, 8/18

Mahtisuvun soisi näkyvän enemmän Kristiinassa

Haluatko lukea artikkelin?

Katuosoite

Puhelin