Tilaajalle

Kristiinankaupungin ruotsinkielinen lukio kolmanneksi lukiovertailussa, menestyksen takana ei poppakonsteja eikä magiaa

Kristiinankaupungin ruotsinkielinen lukio, Kristinestads gymnasium, oli kolmanneksi paras lukio alle 50 ylioppilaan lukioiden joukossa Suomen tietotoimiston (Stt) vertailussa. Edelle kiilasivat vain Savukosken lukio ja voiton ottanut Ilomantsin lukio.

– Hyvältähän tämä tuntuu. Olemme olleet kärjessä lähes joka vuosi, mutta silti tämä aina yllättää. Olen tietysti ylpeä kouluni oppilaista ja opettajista, sanoo Kristinestads gymnasiumin rehtori Peter Grannas.

Lukiossa on tällä hetkellä 43 oppilasta, seitsemän omaa opettajaa ja saman verran yhteisiä opettajia ruotsinkielisen yläasteen kanssa.

Mikä on menestyksen salaisuus?

– Jaa, ei tässä mitään magiaa ole, kovaa työtä vaan kaikilta. Pienessä koulussa tietysti huomataan oppilaan mahdolliset ongelmat nopeasti, ja voimme heti puuttua niihin. Meillä on myös myönteinen ilmapiiri, ja oppilaat haluavat tehdä parhaansa. Monilla heistä on motivaatio todella korkealla, Grannas kertoo.

Hän ei halua liikaa paukutella henkseleitään tuloksilla.

– Kyllähän nämä vertailut aina jotakin kertovat, mutta tärkeintä meille on oppilaiden hyvinvointi, se että he viihtyvät ja kokevat saavansa tuloksia. Kaikki ne 75-80 kurssia mitä he täällä käyvät sen kahden ja puolen vuoden aikana, ovat paljon isompi asia kuin ylioppilaskirjoitusten tulokset, Grannas anoo.

Ruotsinkieliset lukiot pärjäsivät Stt:n vertailussa taas poikkeuksellisen hyvin. Isojoen lukioiden sarjassa voiton nappasi turkulainen Katedralskolan i Åbo, Mustasaaren Korsholms gymnasium oli neljäs ja Vasa övningsskola 28:s.

Eteläpohjalaislukiosta Ähtäri oli pienten sarjassa 13, Evijärvi 14, Jalasjärvi 15 ja Kristiinankaupungin suomenkielinen lukio 20. Suurissa lukiossa paras eteläpohjalaislukio oli Lapuan lukio sijalla 81.

Peter Grannas varoo vetämästä mitään johtopäätöksiä siitä, että ruotsinkieliset lukiot tuntuvat pärjäävän vertailussa vuosi vuoden jälkeen paremmin kuin suomenkieleiset.

– En sanoisi, että kieli sinänsä olisi jotenkin ratkaiseva asia. Ehkä tässäkin kohdassa enemmän vaikuttaa yhteisöllisyys. Me pienet ruotsinkieliset lukiot tälläkin seudulla teemme paljon yhteistyötä ja vaihdamme kokemuksia.

Kristinestads gymnasiumin oppilaat yhtä lukuunottamatta ovat kristiinalaisia, ja kaikki äidinkieleltään ruotsinkielisiä.

Kantakaupungissa asuva Amanda Nummela ja dagsmarkilainen Kasper Hemberg kertovat viihtyneensä koulussaan hyvin.

– Täällä ei ole paljon oppilaita, on hiljaista ja opettajilta saa tarvittaessa hyvin tukea, Hemberg kehuu.

Tukiopetusta saa myös kouluajan ulkopuolella.

–Tunnelma on rauhallinen. Joka aamu on kevyt tulla kouluun, Nummela kuvailee.

– Ja ketään ei jätetä ryhmän ulkopuolelle, Hemberg lisää.

He kehuvat myös yhteisprojekteja muiden koulujen kanssa. Esimerkiksi hyvinkääläisen lukion kanssa on ollut oppilasvaihtoa.

Sekä Nummela että Hemberg ovat kolmasluokkalaisia. He osallistuivat kirjoituksiin jo tänä syksynä ja jatkavat keväällä. Tulevaisuudensuunnitelmat ovat kummallakin hiukan vielä auki.

– Olen miettinyt kouluttautumista diplomi-insinööriksi, mutta en vielä tiedä, mille alalle, Hemberg sanoo.

– Minulla taas on kaikki vielä epävarmaa. Mieli tekisi mennä oikeustieteelliseen, mutta tiedän, että sinne on vaikea päästä. Pidän luultavasti välivuoden, kun kirjoitukset ovat ohi, Nummela arvioi.

Jorma Havula