"Puhumme koko ajan suomea"

Opettaja Juulia Penttilä avasi tiistain koulupäivän kysymällä jokaiselta oppilaaltaan erikseen, mitä kuuluu.

‑ Millä tulit tänään kouluun, hän jatkaa kyselyään.

‑ Minä tulin kouluun bussilla, kuuluu oppilailta vakiovastaus. Seuraavaksi pohditaan viikonpäivää.

‑ Tänään on tiistai ja kolmekymmentä yksi päivä, kertoo ukrainalainen oppilas.

Päivä on alkanut tuttuun tapaan toistamalla sanontoja suomeksi.

‑ Puhumme koko ajan suomea. Toki oppilaat kysyvät aina jotain ukrainaksi Tetianalta, selvittää Isojoen kirkonkyläläinen Penttilä.

Luokassa koulunkäynnin ohjaajana on ukrainalainen englanninopettaja Tetiana Moisieieva Kristiinan Kantakaupungista.

‑ Alussa Tetiana käänsi paljon ukrainaksi lapsille. Sitä vähennettiin, sillä suomen oppimisen kannalta se oli huono asia. Lapset eivät keskittyneet suomen kuunteluun. Turvallisuus- ja käyttäytymisohjeet ovat tietysti aina ukrainaksi.

Perussanonnat ovat jo hyvin lapsilla hallussa.

‑ Kirjoittamista ei ole ollut niin helppo heidän oppia, sillä heillä on kyrilliset aakkoset.

Penttilä ja Moisieieva opettavat 1-2-luokkalaisia Kristiinan perusturvakeskuksen tiloissa, joissa on yhteensä 70 ala-astelaista Ukrainasta. Heidän luokallaan on viisitoista oppilasta.

‑ Alussa oli kuusitoista oppilasta. Yksi lähti takaisin Ukrainaan. Yksi perhe kävi Ukrainassa ja tuli takaisin kahden viikon kuluttua.

Oppilaat aloittivat huhtikuun 21. päivänä. Tuolloin Kristiinassa oli nopeasti koottu koulutilat Ukrainasta sotaa panneille lapsille ja nuorille.

Penttilä valmistui luokanopettajaksi tänä keväänä.

‑ Heti syvään päähän kun opiskelut loppuivat, hän toteaa kuukauden kestävästä pestistään. Hän myöntää jännittäneensä uutta tilannetta opettaa lapsia, joilla on muu kuin suomi äidinkielenään.

‑ Toisaalta, me kaikki olimme uudessa tilanteessa.

. Omat eväät mukana Ukrainalaisille lapsille moni asia on uutta suomalaisessa koulukulttuurissa.

‑ Siinä oli opettelemista, että menemme koulussa oikeasti syömään eikä omia eväitä tarvita. Monella oli alussa eväät mukana. Uutta oli myös se, että välitunnit ollaan pihalla eikä jäädä sisälle.

Nyt lapset kuulemma odottavat pihalle pääsyä ja varsinkin lähimetsä kiehtoo. Siellä rakennetaan majoja, mikä on tuntunut oudolta puuhalta nimenomaan koulussa.

Moisieieva kysyy ukrainaksi oppilailta, mitä eroja he ovat huomanneet kotimaansa kouluun verrattuna. Monella on kerrottavaa. Eroavaisuutta on siinä, että suomalaisessa koulussa oppii suomea, kengät otetaan pois luokkaan tullessa, välitunnilla ollaan pihalla ja luokassa ei ole liitutaulua. Ruoka on hyvää ja koulussa on tabletti-tietokoneita. Kotimaan koulustaan he kertovat ikävöivänsä opettajiaan ja ystäviään. Joku ottaisi mielellään omat eväät kouluun.

‑ Minä kaipaan kouluun uimista ja enemmän tekemistä, kertoo Veronika Moskalenko .

Hänellä on jäänyt kotikoulustaan mieleen iltapäiväkerhot, joissa piirrettiin, liikuttiin ja tehtiin muuta mukavaa yhdessä koulupäivän jälkeen.

Englannin oppituntejakin kaivataan, mutta niitä on kuulemma luvassa syksyllä.

Koulujen kesäloma alkaa maanantaina. Samalla Penttilä jättää luokkansa, sillä hän aloittaa syksyllä työt Kantakaupungin koulussa.

‑ Tällä tietoa ukrainalaisten koulu jatkuu syksyllä. On kyllä haikea tunnelma. Olen huomannut heidän kehityksensä ja nyt koulu sitten loppuu.

Kun häntä keväällä pyydettiin opettamaan ukrainalaisia, oli vastaus selkeä kyllä.

‑ Sodan alkaessa erehdyin katsomaan kuvia sodan jaloissa olevista lapsista. Päätin, että tämä on minun tapani auttaa heitä.

Sat, 7/2

Kirjaudu sisään

Sat, 7/2

"Puhumme koko ajan suomea"

Haluatko lukea artikkelin?

Katuosoite

Puhelin