Radan lakkautus ei pysäyttäisi tehdasinvestointia

Väylävirasto kertoi keskiviikkona, että kuntokartoituksen perusteella Seinäjoki–Kaskinen-junaradan eli Suupohjan radan kunto on erittäin heikko. Virasto pitää radan sulkemista ensi vuonna parhaana vaihtoehtona korjausten hinta-arvion ja liikennemäärien näkökulmasta.

Metsäyhtiö Metsä boardin Kaskisiin suunnitteleman taivekartonkitehtaan mahdolliseen rakentamispäätökseen radan loppumisella ei olisi vaikutusta.

– Meidän pitää sitten vain löytää vaihtoehtoisia ratkaisuja, ja se on sitten rekkojen käyttö isommassa määrin. Olisi se kyllä pettymys, jos niin kävisi, että rata lakkautetaan. Kuljetuksiin liittyy myös ilmasto- ja turvallisuusnäkökulmia, ja niiden kannalta rata on aina parempi vaihtoehto, kommentoi Metsä boardin toimitusjohtaja Mika Joukio .

Tehtaan yva-ohjelman mukaan rekkoja Kaskisiin saapuu nykyisin vuorokaudessa 75, mutta määrä kasvaisi uuden tehtaan myötä enimmillään 279 rekkaan vuorokaudessa. Henkilöliikenne kaupunkiin on nyt noin sata autoa vuorokaudessa, mutta tehtaan myötä se nousisi 350 autoon vuorokaudessa.

Mitään päätöksiä radan suhteen ei ole kuitenkaan vielä tehty.

Väyläviraston keskiviikkoisessa tiedotteessa uutta oli se, että ensimmäistä kertaa peruskorjauskustannuksiin oli laskettu mukaan radan sähköistäminen, jolloin kokonaisinvestointi olisi 240 miljoonaa euroa.

– Sähkö olisi ilmastomielessä meille tärkeä, mutta kyllä me ilmankin pärjäämme, Joukio toteaa.

Metsä board tarvitsee rataa sellun tuomiseen yhtiön Äänekosken tehtaalta, koska sellua tarvitaan taivekartongin prosessissa. Toisaalta, myös raakapuuta tarvitaan lisää, ja sitä tuotaisiin lähinnä Seinäjoen puuterminaalista.

– Rata on meille tärkeä, mutta ei elintärkeä, eikä ratapäätös ole millään tavalla kytköksissä tehtaan investointipäätökseen. Meillä on tavoitteena, että valmius investointipäätökseen olisi aikaisintaan ensi vuonna, Joukio toteaa, ja sanoo tehtaan suunnittelun etenevän entiseen malliin.

Vielä vuonna 2021 Väylävirasto arvioi radan täydellisen peruskorjaamisen ilman sähköistystä maksavan 140 miljoonaa euroa. Nyt peruskorjaamisen arvioidaan maksavan noin 180 miljoonaa ja sähköistyksen siihen päälle 60 miljoonaa.

– Ne vuoden 2021 luvut perustuivat vuoden 2011 kustannustasoon, ja luvut pääsivät korjaamattomina esiin. Kun kustannukset tarkistettiin viime vuosien tasoon, se 140 miljoonaa muuttui 180 miljoonaksi, kertoo toimialajohtaja Pekka Rajala Väylävirastosta.

Radan peruskorjaaminen sähköllä tai ilman on joka tapauksessa niin suuri investointi, että siitä päättää eduskunta budjetissaan eli asia on loppupeleissä poliitikkojen käsissä.

– Mutta on sitten eri asia, koska radan kunto menee niin huonoksi, ettei siinä turvallisuussyistä voi enää liikennöidä. Me arvioimme Väylävirastossa, että tämä vuosi liikenne pystytään vielä pitämään, mutta painorajoituksia kyllä tulee, jolloin vain vähemmän kuormatut junat pystyvät liikkumaan, Rajala sanoo.

Sitten kun Väylävirasto toteaa, ettei liikennöinti ole enää turvallista, liikenne lopetetaan. Radalla tehdään koko ajan pieniä korjauksia, kuten pölkkyjen vaihtoja ja tasoristeysten kansien uusimisia.

Kaskisten satamayhtiön toimitusjohtaja Patrik Hellman ei yllättynyt Väyläviraston ilmoituksesta.

– Hehän tekevät vain työtään, ja kun ei ole poliittista päätöstä radan korjaamisesta, niin sulkeahan se sitten jossakin vaiheessa täytyy. Mutta rata on huonokuntoinen siksi, että se on jätetty huonoon kuntoon.

Hän luettelee monta painavaa perustetta siihen, miksi rata on peruskorjattava.

– Kaskinen on edelleen yksi Euroopan Ten-t-satamista, ja sellaisen sataman yksi vaatimus on toimiva rautatieyhteys. Tällaisella sulkemisella toimittaisiin myös vihreää siirtymää ja Eu:n asettamia vaatimuksia ja tavoitteita vastaan. Pitäisikö se massiivinen liikenne mahdolliselle tehtaalle ryhtyä hoitamaan rekoilla? Sehän se olisi varsinainen ympäristöteko, Hellman puuskahtaa.

Lisäksi hän ottaa esiin huoltovarmuusasiat.

– Olemme Naton jäsen ja tarvitsemme kaikki länsirannikon satamat. Kaskinen on läntisin satama, helposti meriteitse saavutettavissa ja meillä on täällä kaikki valmiudet huoltovarmuuden ja sotilasasioiden kannalta. Kaikki asiat siis puhuvat radan säilyttämisen puolesta, Hellman sanoo.

Kirjaudu sisään

Radan lakkautus ei pysäyttäisi tehdasinvestointia

Haluatko lukea artikkelin?