Etelä-Pohjanmaan asukkaista vain joka viides eli 21 prosenttia suhtautuu erittäin tai melko myönteisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen sote-uudistukseen.

Asia käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreesta maakuntatutkimuksesta. Osuus on sama kaikkien maakuntien kokonaistuloksissa. Kaksi viidestä eli 42 prosenttia, arvioi näkemyksensä neutraaliksi, ei myönteiseksi eikä kielteiseksi. Melko tai erittäin kielteisesti asennoituu joka kolmas (34 %).

Eteläpohjalaisista vajaa kolmannes (31 %) katsoo olevansa erittäin tai melko hyvin perillä sote-uudistuksesta. Joka kolmas sanoo tietämyksensä olevan heikkoa (32 %).

Vastaajat ottivat tutkimuksessa kantaa myös siihen, miten he uskovat palveluiden muuttuvan soten myötä.

Viittä eri asiaa koskevat tulokset osoittivat sekä eteläpohjalaisten että kaikkien maakuntien vastaajien suhtautuvan muutokseen pessimistisesti. Joka toinen eteläpohjalainen uskoo sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden perustasolla hyvinvointialueella heikkenevän (53 %).

Vielä pessimistisemmin suhtaudutaan siihen, miten palveluiden tasavertaisuuden arvioidaan kehittyvän maan eri puolilla. Niiden katsoo heikkenevän 57 prosenttia eteläpohjalaisista. Moni kuitenkin arvioi, että omat mahdollisuudet saada laadukkaita palveluita kohentuvat tai säilyvät ennallaan (41 %). Maakunnan asukkaiden näkemykset palveluiden saatavuudesta ovat jonkin verran synkempiä kuin suomalaisten keskimäärin.

Maakuntaverolla ei kannatusta

Eteläpohjalaisista yli puolet epäilee, että soten seurauksena mahdollisuudet hillitä kustannusten kasvua heikkenevät (52 %). Tästä huolimatta hyvinvointialueiden toiminnan rahoittaminen vastaisuudessa hyvinvointialueverolla ei saa kannatusta sen paremmin Etelä-Pohjanmaalla koko maassakaan. Eteläpohjalaisista vain noin joka viides (19 %) kannattaa ja selvä enemmistö (58 %) vastustaa hyvinvointialueveroa.

Yksi viidestä siirtäisi jatkossa elinkeinojen edistämisen ja kulttuuripalvelut maakunnan tai hyvinvointialueen vastuulle

Tutkimuksen vastaajilta kysyttiin, mitkä kaikki kunnille jäävistä tehtävistä ovat sellaisia, jotka tulisi myös siirtää hyvinvointialueen tai maakunnan vastuulle.

Yhdeksästä tiedustellusta tehtäväalueesta ei löytynyt ainuttakaan, jonka eteläpohjalaisten enemmistö haluaisi vastaisuudessa siirtää kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle.

Mielipiteet olivat kaikilta osin voimakkaasti tehtävien säilyttämisen puolella. Suhteellisesti eniten siirrolle kannatusta saavat kulttuuripalvelut (19 %) ja elinkeinojen edistäminen (19 %), mutta niidenkään siirtoa ylivoimainen enemmistö ei kannattanut. Kaikkiaan eteläpohjalaiset suhtautuvat kuntien tehtävien siirtämiseen hyvinvointialueiden vastuulle samoin kuin väestö koko maassa keskimäärin.

Maakunnan asukkaiden mielipiteet mahdollisista siirroista ovat muuttuneet vuodesta 2018 merkittävästi ainoastaan elinkeinojen edistämisen osalta. Vuonna 2018 tämän tehtäväalueen siirtoa kunnilta maakunnille kannatti yli kolmannes vastaajista (37 %), mutta vuonna 2023 kannatus on pudonnut 19 prosenttiin.

Valtava avustuspotti Kristiinaan

Haluatko lukea artikkelin?