Kunnallisalan kehittämissäätiö, KAKS, julkaisi jokin aika sitten tutkimuksen pitkäaikaishoidosta seuraavan reilun kahden vuosikymmenen aikana. Ennusteiden perusteella kuntien väliset erot ikärakenteessa tulevat kärjistymään. Pitkäaikaishoidon tarve kasvaa pienissä kunnissa selvästi enemmän kuin koko maassa keskimäärin.
Tulevaisuudessa aiempaa pienempi osuus yli 85-vuotiaista on vanhuspalvelujen piirissä. Palvelurakenne muuttuu siten, että avohoidon osuus kasvaa ja palveluasumisen ja laitoshoidon osuus pienenee. Tehostetun palveluasumisen osuuden odotetaan suurenevan vanhainkotien ja terveyskeskusten vuodeosastojen kustannuksella. Pienissä kunnissa ikääntyneitä tulee olemaan enemmän suhteessa työikäisiin ja ikä- ja palvelurakenteiden erot tulevat kuntien välillä olemaan edelleen suuret.
Koska ihmisten terveys ja toimintakyky paranevat samalla kun elinikä kasvaa, vanhusten laitospaikkatarve on nykyistä vähäisempi.
Laitoshoidon järjestämisvastuuta on suunniteltu siirrettäväksi pois kunnilta. Jos rahoitus tulee kuitenkin perustumaan ikärakenteeseen ja sairastavuuteen, useat pienet kunnat eivät tutkimuksen mukaan selviä tilanteesta ilman maksujen tasausta tai kuntaliitoksia. Kustannusten jako on myös sitä tehokkaampaa, mitä suurempi palveluja järjestävä alue on.
Tutkimuksen ovat tehneet ETLAn tutkijat Eija Kauppi, Niku Määttänen, Tomi Saminen ja Tarmo Valkoinen.