Pääkirjoitus

Viinit mah­tu­vat kaupan hyl­lyil­le

Alkoholin käytöstä kehkeytyy säännöllisin välein jyrkkiä mielipiteitä. Tuorein kommentointi sai alkunsa sen jälkeen kun kauppojen aukioloajat vapautuivat. Heti perään alkoivat vähittäiskauppojen edustajat puhua jälleen kerran myös muiden mietojen alkoholijuomien kuin oluen saamisesta kauppojen hyllyille. Lähinnä kyse on viineistä.

Jostain syystä suomalaiseen yhteiskuntaan on jämähtänyt käsitys, että viinien tulo kaupan hyllyille nostaa merkittävästi terveydenhoidon kustannuksia.

Tuoreimmat tilastot kertovat kuitenkin, että alkoholista aiheutuneita ongelmia on juuri sillä sukupolvella, joka on joutunut hankkimaan juomansa perinteisesti puoleksi salaa ja häpeillen. Sitä vastoin alkoholin käytön suosio nuorison keskuudessa on laskenut.

Valtion taloudelle tiukasti valvotuilla tuotteilla, kuten tupakka ja alkoholi on merkittävä vaikutus. Verotuloja näistä kertyy vuosittain kolme-neljä miljardia euroa. Se on vajaat kymmenen prosenttia valtion tuloista. Samaan aikaan alkoholin liikakulutuksesta aiheutuneet kustannukset julkistaloudelle arvioitiin vuonna 2014 olleen miljardin euron luokkaa.

Tänä päivänä alkoholin saanti on varsin helppoa jos sitä haluaa ostaa. Suurta muutosta saatavuuteen ei siten syntyisi jos paikallisen ruokakaupan hyllyiltä voisi ruokajuomaksi hankkia maidon lisäksi viiniä. Suomalaiset kauppiaat ja kuluttajat ovat siihen kypsiä ja valmiita kantamaan vastuun myös käytöstä.