Aivan kuten koulussa annetaan lukuvuoden aikana välitodistus, päätin minäkin ottaa kristiinalaisena veronmaksajana itselleni oikeuden jakaa arvosanoja paikallisille päättäjille. Tarkemmin sanottuna paikallisille lautakunnille.
Kiitettävän arvosanan ojennan perusturvalautakunnalle. Se on pyristellyt tiukassa taloudessa sitkeästi säädösten ja lakien paineen alla. Päälle vielä sote-uumoilut eli arvailut, miten tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään. Kaiken kukkuraksi terveydenhoito on asia, josta ei voi laistaa.
Hyvän arvosanan saa sivistys- ja vapaa-aikalautakunta. Taho, jota on pidetty löysässä hirressä talousarviosta toiseen. Lautakunta nostetaan tikunnokkaan säästöjä kaivaessa. Silti se on tarponut sisukkaasti kuin mummo lumessa roikkuen kynsillä kulttuurissa ja liikunnassa.
Koulutuslautakunta saa tyydyttävän arvosanan. Lapväärtin alakoulun sulkemisen into oli liian kova. Olisi pitänyt odottaa kunnes uusi päiväkoti on valmis. Nyt painiskellaan tilan ahtauden kanssa Kantakaupungin koulussa. Hylättyä tämä lautakunta ei kuitenkaan ansaitse, sillä kukaan ei osannut aavistaa maahanmuuttajaoppilaiden tulvaa.
Hylätyn arvosanan saaja on selviö.
Teknisen lautakunnan esitys huvilatonttien lunastushinnoista ja vuokrista oli floppi.
Ansio arvosanasta kuuluu eri toten niille lautakunnan jäsenille, jotka saivat kuningasidean esittää kaupungin vuokratonttien hintojen nostamista. Lunastushintaan ehdotettiin jopa 45 prosentin korotusta, huh! Teknisen johtajan Joakim Ingvesin suunnitelma tyrmättiin täysin. Hänen ehdotuksensa oli maltillisempi 12 prosentin korotus, vuosivuokran ollessa kolme prosenttia tontin arvosta. Se, mitä tiettyjen lautakunnan jäsenten kuningasideasta loppujen lopuksi seurasi, tiedetään. Ja se tuli veronmaksajille kalliiksi.
Onneksi vielä on aikaa ryhdistäytyä. Seuraavat kuntavaalit ovat huhtikuussa 2017.
Minna Zilliacus, toimittaja