Vaasassa asuva veteraanihiihtäjä Mauri Prosi oli hädin tuskin ehtinyt palata Italian Sappadasta mitalit kaulassaan, kun kaupunkilehti pyysi jo haastattelua. Puhelinsoitto päättyi kuitenkin nopeasti, sillä se tuli väärään aikaan: kesken olympialaisten viestihiihdon. Ensin hiihdot, sitten haastattelut.
86-vuotias Prosi on tuore ikämiesten hiihdon kolminkertainen Mm-mitalisti. Hän voitti helmikuun alussa mitellyssä Masters world cupissa kultamitalin 15 kilometrin hiihdossa sekä hopeaa 10 ja 5 kilometrin matkoilla, yli 85-vuotiaiden sarjassa.
Raju rata
Italian alppikylä Sappada toimi kisojen näyttämönä, ja haastavat alppiladut toivat kilpailuun paljon lisämaustetta.
– Rata oli aika raju. Se kulki jokilaakson molemmin puolin, ja joka päivä oli nollakeli. Ennen viidentoista kilometrin kisaa satoi yöllä neljä senttiä lunta, ja päivällä vettä. Sellaisessa räntäsateessa kisa sitten hiihdettiin. Lisäksi, kun lyhyttä rataa kierrettiin moneen kertaan, ja lähtöjä oli monia perätysten, niin ei aina tiennyt montako kierrosta oli jo kierretty, kun päädyttiin usein samalle ladulle, Prosi muistelee.
Neljä kierroksenlaskijaa kuitenkin piti huolta siitä, että jokainen hiihtäjä sai tietoa kisan etenemisestä. Vaikeat sääolosuhteet tekivät kisasta haastavan huoltojoukoillekin, mutta heille Prosi jakaa isot kiitokset menestyksestään. Voitelumestari Stefan Storvall piti huolen, että sukset olivat priimakunnossa kisapäivänä.
– Potkun täytyi pitää. Se oli ainut vaatimus suksille. Vähän voi luistosta karsia, mutta kun mäkiä mennään ylös, niin siinä ei saanut menettää aikaa. Ja se kisan kohdallani ratkaisikin.
Toisin kuin olympialaisissa, Norja ei näissä kisoissa liiemmin juhlinut. Suomi oli kisojen paras mitalimaa, ennen Italiaa ja Yhdysvaltoja. Prosi toi Suomeen mitaleista kolme.
Terveet elämäntavat
86 vuoden iässä Prosi on edelleen rautaisessa kunnossa. Mitään taikatemppuja se ei ole vaatinut, mutta aktiivinen elämäntapa ja urheilu ovat pitäneet terveyttä yllä.
– Koskaan en ole polttanut tai ryypännyt. Ja vain kerran elämässäni olen ollut sairaalassa, ja sekin johtui koronasta. Urheiluvammoista tietysti olen sairaalaan joutunut, kun kerran akillesjänne katkesi, ja toisella kerralla olkavarteen laitettiin kymmenen senttinen ruuvi.
Karijoella syntyneen Prosin asenne kasvoi kovaksi jo lapsena. Viisivuotiaana isovanhempiensa luona asunut hän juoksi hevoskärryn perässä yhdentoista kilometrin matkan Teuvan Perälään, minne isovanhemmat olivat rakentaneet seurakuntakeskuksen. Prosi ei koskaan ollut innokas lähtemään, mutta mummon kuria ei voinut vastustella.
– Takaisin kyllä pääsin reen kyydissä, kun olin saanut välillä vähän nukkua, ja rengit sekä piiat toivat yläkertaan ruokaa. Juokseminen opetti paljon, etenkin henkisesti.
Maalaistalossa myös metsätyöt kuuluivat lähes päivittäiseen työnkuvaan. Prosi teki paljon pitkiä päiviä tukkeja kuorien, yhdessä talon renkien kanssa.
Nuorena hän kasvoi ikäisiään nopeammin nykyiseen mittaansa, ja se vei hänet myös jalkapallokentille. Siellä pelipaikaksi tuli keskuspuolustaja. Lisäksi yleisurheilu vei vapaa-aikana miehen mennessään, ja monipuolinen urheilija löysi itsensä kymmenottelijana. Erityisesti seiväshyppy, pituushyppy ja 1500 metrin juoksu olivat häelle niin hyviä lajeja, että näistä irtosi mitaleita myös yksittäislajeina.
– Nuorena käytiin kolme kertaa viikossa lavatansseissa, ja siellä joka ainut kerta tanssittiin se täysi neljä tuntia. Ainoastaan, kun orkesteri piti taukoa, pidettiin mekin. Se oli todella hyvä kuntolaji, ja siinä kasvoi koordinaatio, rytmitaju ja liikeradat. Vielä tänäkään päivänä ei huimaa missään.
Vaasaan Etelä-Pohjamaalla syntynyt ja kasvanut mies muutti töiden perässä vuonna 1969.
Harjoituslatu löytyi läheltä
Hiihto on aina ollut kaiken ohella Prosin harrastus. Vaikka isoimmissa kilpailuissa ei menestystä olekaan haettu, ylivoimainen kuuden minuutin voitto 15 kilometrin matkalla Italiassa oli palkinto kaikesta. Rataprofiilia hyvin mukaillut harjoituspaikka löytyykin läheltä, eli Öjbergetiltä.
– Samanlaisia rajuja nousuja löytyy sieltä. Lumitilanne oli pitkään aika huono Suomessa, ja olin ennen kisoja hiihtänyt vain 112 kilometriä. Sauvakävelyä tein paljon ja kuntosalilla teen aina kaksi tuntia treeniä. Alussa ja lopussa 10 minuuttia hiihtolaitteella.
Italian matkan jälkeen Prosi on pitänyt pari viikkoa taukoa. Reissun jälkeen kroppa ei ole täysin palautunut, kun matkalta tarttui mukaan pieni flunssa. Se sopi ajankohdallisesti täydellisesti, sillä Prosi on nauttinut sohvaperunana ollessaan olympialaisista. Muutenkin harjoittelu menee aina terveys edellä.
– Jos aamulla on pulssi alle 58, menen treenaamaan. Jos on yli tuon 58:n, pidän vapaata. Näitä oppeja olen käyttänyt aina. Olen pysynyt aina terveenä ja painokin on pysynyt aina kahden kilon tarkkuudella samoissa lukemissa.
Tulevaisuudessa siintää jo seuraavat arvokisat. 2027 kisaillaan Tromssassa, ja 2028 on vuorossa kotikisat Lahdessa.
