Skaftungin uimaranta Skoäng vilisi lapsia viime viikon perjantaina Siipyyn folkhälsanin järjestämässä lasten uimakoulussa.
Uimakoulun parinkymmenen oppilaan joukossa olivat Skaftungissa asuva Hanna Ingves, 8, härkmereläiset Fanny Hellman, 8, ja Minka Kärr, 10, sekä Sigrid De-Francoa, 8, Ranskasta.
Uimakoulussa käyminen on tytöille jo tuttua puuhaa alakoulusta. Hanna, Fanny ja Minka ovat Härkmeren koulusta käyneet uimassa Kristiinan uimahallissa.
Tytöillä oli monenlaisia odotuksia uimakoulupäivälle.
- On kivaa, kun voi viettää vapaa-aikaa kavereiden kanssa, kertoi Ingves.
- Saa oppia uusia asioita, iloitsi De-Francoa.
Jännitys leijaili myös ilmassa, sillä lapset saivat suorittaa uimakoulussa uintimerkkejä.
- On jännää, kun ei tiedä, saako uintimerkkejä, pohti Hellman.
Perjantaina ei ollut aivan tavallinen uimakoulupäivä, sillä paikalle saapui Kantakaupungissa asuva nuorempi merivartija Elias Rantala Kokkolan merivartioasemalta.
Tytöt olivat hyvin perillä siitä, mitä merivartijan työnkuvaan kuuluu.
- He pelastavat ihmisiä, De-Francoa selvitti.
- Merivartijat ajelevat veneillä ympäriinsä ja tarkkailevat, lisäsi Kärr.
Uimisen pelisäännöt olivat heille myös päivänselvät.
- Ei saa mennä liian syvälle ja pitää olla aikuinen mukana, tytöt tuumivat.
Merivartija painottaa pelastusliivien käyttöä
Rantala opetti lapsille, miten vesillä liikkumisesta voi nauttia turvallisella tavalla.
Hänen mukaansa tärkeintä on se, että jokaisella veneen matkustajalla on asianmukainen pelastusliivi yllään.
Lapset pääsivät näkemään, minkälaisia eroja pelastusliiveissä on.
Kelluntaliivi antaa käyttäjälle lisäkelluvuutta vedessä, mutta ei tarjoa samoja turvallisuusominaisuuksia kuin pelastusliivi.
Uimakoululaiset huomasivat heti, että kelluntaliivistä puuttuu esimerkiksi pilli, johon voi puhaltaa apua tarvittaessa. Pelastusliivissä on lisäksi niskatuki ja jalkojen välistä kulkeva remmi.
Merivartijoiden työssään käyttämä "paukkuliivi" eli automaattinen pelastusliivi herätti lapsissa ihmetystä. Se täyttyy kaasulla veteen altistuessa. Merivartijat käyttävät niitä, koska ne antavat pienen kokonsa ansiosta hyvin tilaa liikkua.
Rantala esitteli lapsille lisäksi, mitä muuta veneessä olisi syytä olla, jos hätä iskee. Heittoliinaa voidaan käyttää veden varaan joutuneen ihmisen pelastamiseen.
Rantala painottaa, että on tärkeää pysyä rauhallisena, jos jotain sattuu.
Merivartijalle tulvi kysymyksiä uimakoululaisilta.
Lapset pohtivat muun muassa sitä, minkä ikäisenä saa ajaa venettä, kuinka lujaa merivartijat ajavat veneillään ja onko niitä vaikea ajaa.
Pohdintaa herätti myös se, miksi meripelastuksen hälytysnumero on paljon pidempi kuin esimerkiksi hätänumero.
- Olen positiivisesi yllättynyt, miten paljon lapset tietävät vesiturvallisuudesta. Heillä oli hyviä kysymyksiä ja pohdintoja esimerkiksi siitä, mitä pitää tehdä, jos jotain sattuu vesillä, eikä puhelin toimi, Rantala kehuu.
Mediassa on viime aikoina nostettu esiin useita tapauksia, joissa veteen päässyt lapsi on ollut hengenvaarassa. Merivartija korostaa aikuisten vastuuta.
- Huoltajan pitää olla lapsen välittömässä läheisyydessä, kun ollaan vesillä. Vaikka lapsille tulee ikää lisää, niin vanhempien täytyy varmistaa, että he ovat uimataitoisia.
Rantala on mielissään siitä, että merivartiostoa pyydetään mukaan lasten uimakouluihin.
- Sekin on meripelastusta, että esittelemme meidän työnkuvaamme.
Toinen uimakoulun opettajista, närpiöläinen Jennifer Norrgård oli iloinen Rantalan vierailusta.
- On tärkeää, että lapset tutustuvat merivartijan työhön ja saavat esimerkiksi kokeilla pelastusliivejä.
Meripelastus
Meripelastuksen hälytysnumero on 0294 1000.
Jos sitä ei muista, voi aina soittaa hätänumeroon 112.
